Juhlavuosi oli suomalaisille tärkeä

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodella oli suuri merkitys suomalaisille. Siitä kasvoi ainutlaatuinen yhteisöllinen kokemus, joka yhdisti ihmisiä Suomessa ja ulkomailla. Juhlavuosi oli suomalaisten mielestä onnistunut ja sen nähdään vaikuttaneen laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan.  

Suomi 100 -juhlavuoden päätavoitteet kiteytyivät kahteen päämäärään: yhteenkuuluvuuden tunteen voimistamiseen yhteiskunnassa ja Suomen kansainvälisen profiilin vahvistamiseen. Lisäksi haluttiin muun muassa uudistaa ja rikastaa itsenäisyyden juhlimisen tapoja. 

Kuva: Museovirasto / Ilari Järvinen

Tulokset kertovat tavoitteiden toteutuneen suomalaisten mielestä kautta linjan. Näkemyksiä juhlavuoden onnistumisesta ja vaikutuksista on selvitetty muun muassa Tilastokeskuksen, ulkoministeriön ja Suomi-Seuran tutkimuksin.

 

Juhlavuosi oli onnistunut 

Juhlavuosi oli onnistunut

Suuri enemmistö eli yli yhdeksän kymmenestä (93 %) suomalaisesta oli tyytyväinen itsenäisyyden juhlavuoden toteutukseen. Mielipiteet olivat samansuuntaisia iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Myönteisimmin juhlavuotta arvioivat 15–24-vuotiaat nuoret.¹

 

Juhlavuoteen osallistuminen koettiin tärkeäksi 

Osallistumista juhlavuoteen pidettiin tärkeänä

Neljä viidestä suomalaisesta (77 %) piti osallistumista juhlavuoteen tärkeänä. Viimeisessä mittauksessa maaliskuussa 2018 mielipide oli edelleen vahvistunut kaikissa ikäryhmissä. Osallistumista pitivät tärkeänä myös ne suomalaiset, jotka eivät itse osallistuneet juhlintaan (65 %).¹

 

Suomen kansainvälinen profiili vahvistui  

Juhlavuosi vahvisti Suomen kansainvälistä profiilia

Lähes kaikki suomalaiset (94 %) kokivat juhlavuoden vahvistaneen Suomen mainetta kansainvälisesti. Voimakkaimmin tätä mieltä olivat 75–84-vuotiaat (99 %). Naiset ja miehet jakoivat saman näkemyksen.1 Suomi 100 -ohjelmatoimintaa oli kaikilla mantereilla yli sadassa eri maassa. Myös ulkoministeriön arvion mukaan Suomi 100 -juhlavuosi kasvatti Suomen näkyvyyttä poikkeuksellisen laajaksi maailman mediassa vuonna 2017. Vuosi 2017 vahvisti kansainvälisyyttä myös Suomessa, jossa toteutui erityisen monia kansainvälisiä kisoja, verkostokokoontumisia, tapahtumia sekä arvovierailuita satavuotisuuden ansiosta.  Myös ulkosuomalaisten näkemys asiasta on samankaltainen: 85 % mielestä Suomi oli esillä maailmalla erittäin tai melko hyvin. ³

 

Tyytyväisyys yleiseen ilmapiiriin parani 

Ilmapiirin Suomessa koetaan parantuneen

Tilastokeskuksen seurantatutkimuksessa tarkasteltiin myös tyytyväisyyttä yleiseen ilmapiiriin Suomessa. Ensimmäiseen, syksyllä 2015 tehtyyn mittaukseen verrattuna tyytyväisten joukko kasvoi juhlavuosihankkeen aikana selvästi. Keväällä 2018 yli puolet suomalaisista (58 %) oli vähintään melko tyytyväinen ilmapiiriin, kun syksyllä 2015 mittausjakson alkaessa tätä mieltä oli vain noin joka kolmas (37 %). Naisten ja miesten välillä tyytyväisyydessä ei ollut eroa. Eri ikäryhmistä erityisen tyytyväisiä ovat nyt 15–24-vuotiaat nuoret (71 %). ¹

¹Tilastokeskus selvitti monivuotisessa seurantatutkimuksessa suomalaisten tietoisuutta ja näkemyksiä itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta. Suomi 100 -seurantatutkimus toteutettiin Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin yhteydessä yhteensä kuusi kertaa: 09/2015, 09/2016, 03/2017, 09/2017 ja viimeinen tutkimus kahdessa osassa keväällä 2018 (02 ja 03/18). Jokaisella tutkimuskerralla haastateltiin yli tuhatta 15–84-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä ja tulokset suhteutettiin vastaamaan koko väestöä.   

³Suomi-Seuran helmi-maaliskuussa 2018 tekemä Suomi 100 -aiheinen kysely ulkosuomalaisille yhteisöille. Kyselyyn vastasi 145 tahoa, muun muassa Suomi-seuroja ja suomalaisia seurakuntia eri puolilla maailmaa. Näistä lähes kaikki olivat toteuttaneet Suomi 100 -aiheisia tapahtumia. 

4Ulkoministeriön vuotuinen Suomi maailman mediassa -kysely edustustoille. Formin.fi