Suomi 100 – sata Suomea, sata tarinaa, sata tulkintaa

Suomen itsenäisyyden juhlavuodesta kasvoi poikkeuksellisen laaja ilmiö. Mistä kaikki johtui? Mikä sai ihmiset osallistumaan enemmän kuin koskaan ennen? Millaisia pysyviä vaikutuksia juhlavuosi kenties synnytti? Juhlavuoden tuloksia ja vaikuttavuutta tutkittiin ja arvioitiin alkuvuoden 2018 aikana. 

Juhlavuoden tavoitteiden toteutumista seurattiin tiiviisti vuodesta 2015 alkaen. Syntynyttä ilmiötä tutkittiin ja analysoitiin laajemmin eri näkökulmista heti juhlavuoden päätyttyä vuoden 2018 alkupuolella. Tavoitteena oli ymmärtää juhlavuoden kokonaisuutta ja koota talteen tietoa mahdollisia jatkotutkimuksia ja toimenpiteitä varten. Tässä yhteydessä tehtiin yli 200 henkilöhaastattelua sekä useita selvityksiä, sidosryhmätutkimuksia ja kohdennettuja casetutkimuksia.

Kuva: Suomi 100 / Markku Lempinen

 Arvioinnin tueksi muodostettiin helmikuussa 2018 viisihenkinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida tulosten ja tiedon pohjalta juhlavuoden kokonaisuutta ja muodostaa ensimmäinen kuva sen vaikuttavuudesta. Asiantuntijaryhmään kuuluivat KTT, professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta, talous- ja sosiaalihistorian professori Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta, VTT, tutkijatohtori Antti Maunu, KTT Aki Koponen ja FT Jukka Vahlo Turun yliopistosta. Ryhmä työskenteli kevään 2018 ajan ja kokoontui yhteensä neljä kertaa. Työryhmän havainnoissa korostuivat muun muassa sosiaalinen pääoma, osallisuus, moniarvoisuus ja suomalaisuuden käsite.

Tavoitteet saavutettiin, toteutustapa tuki onnistumista

Suomi 100 -juhlavuoden tuloksien ja tutkimuksien yhteenvetoa tehtäessä nousee esiin se moninaisuus ja monipuolisuus, joka oli Suomi 100 -juhlavuodelle luonteenomaista koko valmistelun ja toteutuksen ajan. Kantavana ajatuksena juhlavuodessa oli luoda helposti lähestyttäviä tapoja olla osa juhlavuotta ja tarjota kaikille toimijoille mahdollisuus täysivaltaiseen osallistumiseen. Yhteisen tekemisen tulokset ja vaikutukset heijastavat tätä peruslähtökohtaa ja avaavat uusia kysymyksiä. 

 Juhlavuoden asetuspäätöksen ja valtuuskunnan linjauksen mukaisesti juhlavuodelle oli asetettu tavoitteet, joista tärkein oli yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen yhteiskunnassa. Lisäksi tuli nostaa Suomen kansainvälistä profiilia ja luoda ikimuistoinen juhlavuosi. Juhlavuoden toteutunut laajuus, tehdyt sidosryhmä- ja haastattelututkimukset ja juhlavuoden toteutumisesta käyty keskustelu osoittavat, että juhlavuosi saavutti sille asetetut tavoitteet. Juhlavuoden toteutustapa, joka rakentui verkostojen ja monimuotoisen toimijakentän varaan, oli toimiva ja onnistunut. 

Juhlavuosi yllätti positiivisella tunnelmallaan ja volyymillaan myös useimmat juhlavuoden toteutuksessa mukana olleet toimijat. Juhlavuodesta kasvoi poikkeuksellinen ilmiö. Sen laajuus ja yhteiskunnallinen kattavuus on sellaisenaan merkittävä tulos. Kaikki tiedot toteuttajista, osallistujista, yhteistyökumppaneista, ohjelmahankkeiden määristä ja juhlavuoden tilaisuuksista, tapahtumista ja teoista kertovat historiallisen suuresta kokonaisuudesta. 

Yksi merkittävimmistä tuloksista oli juhlavuoden tärkeäksi kokeminen. Juhlavuoteen sitouduttiin ja se tarjosi useita kanavia ja mahdollisuuksia yhteisten kokemuksien jakamiseen. Juhlavuodesta muodostui ainutlaatuinen elämys myös tekijöilleen. Juhlavuoden merkityksellisyys ihmisille, sitoutuneisuus ja kokemusten jakaminen loivat pohjaa sille, että juhlavuodella oli tunnistettavaa vaikutusta yhteiskuntaan.  

Erityisesti juhlavuoden voidaan sanoa vaikuttaneen sosiaalisen pääoman kasvuun. Tätä tukee tutkimuksissa vahvasti esille tullut myönteinen osallisuuden kokemus juhlavuoden tekemisissä ja mukana olemisessa. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhla koettiin poikkeuksellisen merkittävänä hetkenä ja tämä heijastui ihmisten toiminnassa. ”Kerran sadassa vuodessa” muodostui ajatukseksi, joka vahvisti ihmisten halua olla mukana. 

Tutkimuksien, haastatteluiden ja kohdeanalyysien perusteella juhlavuosi vaikutti myös suomalaisten omaan Suomi-kuvaan. Myönteisesti avoin ja moniarvoinen suomalaisuus nousi esille. Konkreettisesti tämä näkyi esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlinnassa, jossa ilo nousi perinteisen arvokkuuden rinnalle. Ilmapiiri salli keskenään erilaisten asioiden rinnakkaiselon ja monenlaiset lähestymistavat. Suomen juhliminen sai uusia muotoja ja ehkä syntyi tulevaisuuden traditioitakin. Kansallinen identiteetti ja kansallinen itsetunto määrittyi aiempaa selkeämmin omalle arvopohjalle vastakohtana poissulkevalle määrittelylle, jossa määrittelemme muiden maiden tai kansallisuuksien kautta mitä emme ole.

Juhlavuosi ei ollut vain tapahtumavuosi, vaan se jätti perinnön, jonka vaikutukset näkyvät ajan saatossa mahdollisesti itse juhlavuotta laajemmin ja monimuotoisemmin. 

Sanapuu

Juhlavuoden osallistava, läheinen ja samanarvoinen tapa viestiä on juhlavuoden jälkeen voittanut kaikki Suomen keskeiset viestinnän palkinnot. Suomi 100 -tunnuksesta ja ilmeestä rakentui laajasti tunnistettu ja palkittu kokonaisuus.  

Tärkein jälki jäi kuitenkin ihmisiin. Juhlavuoden tekijät ja osallistujat kertovat kauttaaltaan kokemastaan ilosta, innostuksesta ja poikkeuksellisesta yhteistyön hengestä. Sen suurta merkitystä ei tarvitse erikseen korostaa.

Juhlavuoden toiminnan tunnistettiin vaikuttaneen välillisesti moniin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja näkyvän monissa yhteiskunnallisissa muutoksissa ja osana monien trendien vahvistumista tai suunnanmuutoksia. Mutta koska juhlavuoden vaikutusta on vaikea erottaa, tähän loppuraporttiin on esimerkkeinä poimittu muutamia näkökulmia, jotka ovat olleet esillä juhlavuoden merkitystä arvioitaessa.