Vaikuttava kokemus tekijöille

Suomi 100 -juhlavuotta oli toteuttamassa ennenäkemättömän laaja verkosto. Koko yhteiskunta oli liikkeellä: valtionhallinto, kunnat, järjestöt, yritykset, yhdistykset sekä tavalliset kansalaiset. Yksistään ohjelman rakentamiseen osallistui 800 000 ihmistä. Suomi 100 teki alkuvuodesta 2018 useita sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä luotaavia selvityksiä ja tutkimuksia. Kokemukset ovat yhteneväisiä: juhlavuosi oli ainutlaatuinen elämys myös tekijöille. 

Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela
Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela

Verkostossa onnistuttiin yhdessä 

Juhlavuoteen osallistuminen oli vaikuttava kokemus paitsi osallistujille myös tekijöille. Yhdessä tekemisen laajuus ja sidosryhmien kattava into lähteä mukaan toimintaan ovat itsessään juhlavuoden tärkeä tulos. Juhlavuotta rakentaneiden kokemuksia ja tyytyväisyyttä on kartoitettu erilaisin tutkimuksin. Osallistuminen oli monille tekijöille ainutlaatuinen kokemus ja merkityksellinen tapahtuma, joka avasi uusia mahdollisuuksia ja näkymiä.  

Juhlavuoden sidosryhmäverkostossa toimineiden tahojen kokemuksia ja tyytyväisyyttä yhteistyöhön ja Suomi 100 -hankkeeseen tutkittiin alkuvuodesta 2018.Samalla koottiin tietoa juhlavuoden vaikuttavuudesta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 145 henkilöä. Vastaanotto haastatteluille oli erittäin myönteinen, mikä kertoo aiheen merkityksestä työhön osallistuneille.  

Kokemukset, ajatukset ja tunteet juhlavuodesta olivat tekijöille pääsääntöisesti hyvin myönteisiä, haastatteluissa juhlavuotta kuvailtiin usein superlatiiveilla. Samalla tekijöiden tuntemukset olivat myös kaksijakoisia. Satavuotisuutta ei itse ehtinyt välttämättä juhlia, koska vuosi oli niin työntäyteinen, toisaalta mukanaolo koettiin ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi, kerran elämässä -kokemukseksi. 

Kehittämiskohteita, kritiikkiä ja oppeja tuotiin myös esiin. Yleisimmin nämä liittyivät Suomi 100 -tapahtumien ja kaupallisten tuotteiden suureen määrään sekä erilaisten prosessien toimimattomuuteen tai resurssien riittämättömyyteen. 

Kuva: Suomi 100 / Markku Lempinen

Pääteema yhdessä sai tekijöiden verkostolta erinomaisen arvion. Teema kantoi läpi juhlavuoden, toimi monissa eri muodoissaan ja kuvasi hyvin yhdessä tekemistä. Juhlavuoden päätavoitteiden toteutumisen arviointi koettiin hankalammaksi, eikä kaikilla ollut selvää kuvaa tavoitteista. 

Enemmistö tutkimukseen osallistuneista uskoi, että juhlavuosi antoi Suomelle jotain erityistä. Juhlavuosi jätti jälkeensä oppeja ja loi uutta kulttuuria. Suomi 100 sai aikaan innostusta tehdä yhdessä ja toi kohotusta moneen asiaan. Juhlavuosi näytti, että suomalaiset pystyvät tekemään yhdessä innovatiivisia ja rohkeita hankkeita.  

Juhlavuoden todettiin vaikuttaneen positiivisesti myös yleiseen ilmapiiriin ja sen uskottiin luovan pohjaa uudelle myönteiselle ajattelulle liittyen muun muassa suomalaisuuteen ja Suomen tulevaisuuteen. Kuinka pitkäkestoisia vaikutukset ovat, jää osan mielestä nähtäväksi. 

5Sidosryhmätutkimuksessa haastateltiin henkilökohtaisesti yhteensä 145 juhlavuoden verkostossa mukana ollutta. Haastateltavat nimesi valtioneuvoston kanslia, osallistumisprosentti haastatteluihin oli 55 %. Haastattelut tehtiin helmi-maaliskuussa 2018.

Suuret ja pienet samalla viivalla

Suomi 100 -juhlavuotta arvioinut asiantuntijaryhmä analysoi ohjelmatoimintaa kerätyn aineiston pohjalta. Analyysin mukaan Suomi 100 -juhlavuoden ohjelma oli monin tavoin onnistunut. Monipuolisen sisällön ja tekijäjoukon toteuttama ohjelma tavoitti suuren määrän ihmisiä sekä Suomessa että ulkomailla. Lisäksi medianäkyvyyden vaikutusta voidaan tutkijoiden arvion mukaan pitää merkittävänä.  

Tyypillinen Suomi 100 -ohjelmahanke onnistui päävastuutahon oman arvion mukaan erittäin hyvin tai melko hyvin. Aineisto ei kuitenkaan kerro sitä, mitkä tekijät vaikuttivat hankkeen onnistumiseen. Analyysi näistä tekijöistä antaisi luotettavampaa ja arvokkaampaa tietoa.  

Hankkeiden loppukyselyn vastauksista2 tehdyn tilastoanalyysin mukaan hankkeen kustannuksilla tai budjetin koolla ei ollut merkitystä siihen, miten projekti koki yleisömäärän tai medianäkyvyyden vastanneen odotuksia. Pienet ja suuret projektit onnistuivat tässä mielessä yhtä lailla. Hankkeiden menestyksen avaimet eivät olleet projekteihin käytetyn rahan määrässä, vaan muissa tekijöissä. Tämä näyttäisi tukevan juhlavuoden valmistelun keskeistä periaatetta, jonka mukaan onnistunut juhlavuosi koostuisi erikokoisista ja eri lähtökohdista rakennetuista sisällöistä. 

Projektin yleisömääräodotusten toteutuminen tai ylittyminen vaikutti merkittävästi hankkeen koettuun onnistumiseen.  Myös odotuksia vastannut tai ylittänyt medianäkyvyys vaikutti onnistumiseen, mutta huomattavasti heikommin. Sen sijaan uusien verkostojen syntymisellä ei ohjelmahankkeiden loppuraporteista kerätyn aineiston mukaan ollut yhteyttä hankkeen koettuun onnistumiseen. 

Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela
Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela

Yhteenvetona voidaan todeta Suomi 100 -ohjelman onnistuneen poikkeuksellisen hyvin ja toteuttaneen juhlavuoden teemaa monipuolisesti ja laajasti. Pienet, keskisuuret ja suuret hankkeet onnistuivat lähes poikkeuksetta, mikä kertoo siitä, että Suomi 100 -juhlavuoden avoimen hankehaun toimintamalli ja ajattelutapa palvelivat hyvin keskenään erilaisia toimijoita aina yksityisistä henkilöistä isoihin organisaatioihin. Suomi 100 -juhlavuoden organisaation omaksuma fasilitoijan ja verkottajan rooli oli olennainen sen varmistamisessa, että kaikki kiinnostuneet ja halukkaat juhlavuoden tekijät kokivat itsensä tervetulleiksi ja pääsivät mukaan. 

Suomi 100 onnistui käynnistämään ja tukemaan laajamittaista hyvinvointia tukevaa hanketoimintaa, jolla ainakin lähtökohtaisesti on mahdollista saavuttaa pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman näkökulmasta. Erityisen arvokasta olisi kyetä jatkotutkimuksin kuvaamaan, miten eri vähemmistöryhmät osallistuivat ja kokivat ohjelmavuoden – erityisesti kun vuoden teemana oli yhdessä.   

2Ohjelmahankkeita toteuttaneiden kokemuksia kartoitettiin päättyneille hankkeille suunnatulla loppukyselyllä. Loppukyselyyn vastasi maaliskuun 2017 ja helmikuun 2018 välillä yhteensä 1 268 hanketta, mikä vastaa 25 % kaikista ohjelmahankkeista. 

Juhlavuosi uudisti vapaaehtoistyön tapaa ja muotoja 

Talkoot ja talkoohenki istuvat syvällä suomalaisessa kulttuurissa. Yhdessä tekeminen jonkin pulman ratkaisemiseksi tai toisten tukemiseksi on ollut Suomessa luonteva tapa toimia. Juhlavuoden ja yhdessä-teeman myötä vapaaehtoistyö nousi vahvasti esille. Vapaaehtoisuus oli mukana jollakin tavalla useimmissa juhlavuoden ohjelmahankkeissa, ja monet niistä myös jatkavat työtään juhlavuoden jälkeen.  

Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela

Muuttiko itsenäisyyden juhlavuosi suomalaisten suhtautumista vapaaehtoisuuteen? Suomi 100:n keväällä 2018 teettämän selvityksen6 mukaan ainakin jonkin verran. Selvityksessä nousi esiin neljä suomalaisen vapaaehtoistyön muuttumista kuvaavaa päähavaintoa, joita juhlavuosi osaltaan voimisti.  

Järjestöissä tapahtuvasta toiminnasta on siirrytty ilmiöistä syntyvään osallistumiseen, itseohjautuva toiminta ohi valmiiden rakenteiden motivoi ihmisiä. Vapaaehtoistoimintaan on syntynyt digitalisaation myötä uudenlaisia muotoja ja alustoja, jotka mahdollistavat toimimisen yhdessä tai yksin, ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla vapaaehtoistyöltä edellytetään parempaa palvelumuotoilua. Osallistujat haluavat tietää, millaisella panoksella ja mihin he sitoutuvat, ja tekemisen täytyy olla myös hauskaa. Neljäs havainto kertoo tekemisen yli sektorirajojen yleistyneen. Yleishyödylliset järjestöt ja yritykset, tai jopa päinvastaisia tavoitteita ajavat toimijat löysivät toisensa ja loivat yhteisiä tavoitteita juhlavuositoiminnassa. 

Vaikka vapaaehtoistoiminnan käsite ei mullistunut juhlavuoden vaikutuksesta, tuli siitä aiempaa tavallisempi valinta tai tapa käyttää aikaa. Juhlavuoden jälkeen vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen on osa yhä useamman suomalaisen arkea.  

6Tutkielmaa varten haastateltiin viittä vastuuhenkilöä juhlavuoden virallisessa ohjelmassa mukana olleista hankkeista, joissa vapaaehtoisuus oli keskeisessä roolissa. Lisäksi haastateltiin neljää vapaaehtoistoiminnan asiantuntijaa, jotka olivat osallistuneet jollain tavoin juhlavuoden ohjelmaan. Haastattelut tehtiin maaliskuussa 2018. Selvityksen laati Kaskas Media.

Yhdessä koettua

Kiinteistömaailman yrittäjät levittivät hyvää mieltä  

Kiinteistömaailma on franchising-ketju, joka koostuu reilusta sadasta itsenäisten yrittäjien omistamasta toimipisteestä. Ketjussa päätettiin, että jokainen tekee juhlavuonna omalla paikkakunnallaan jonkin hyvän teon oman porukan voimin. Koska toimipisteitä oli sopivasti sata, päätettiin sitoutua 100 hyvään tekoon. 

Idea kerrottiin ketjun sisäisessä viestinnässä ja yrittäjät innostuivat mukaan heti. Yammer-ryhmässä jaettiin ideat, ja ketjuohjaus seurasi, että tavoite tuli täyteen vuoden aikana. 

Toteutukset olivat idearikkaita

Ketjuohjaus pesi Nuorten Turvatalon ikkunoita, jotkut taas ulkoilivat palvelutalon asukkaiden kanssa tai järjestivät lauluhetken. Koulun alkuun järjestettiin suojatiepäivystyksiä. Yksi myymälä auttoi vanhaa pariskuntaa tyhjentämään myynnissä olleen omakotitalon, jonne oli vuosikymmenien aikana kertynyt tavaraa aika tavalla.  

Jokainen voi jatkaa tätä hyvien tekojen kampanjaa, vaikka sitä ei enää tehdäkään ketjusta ohjattuna. Ketjussa tehtiin valtakunnan tasolla kaikkia koskevia, vapaaehtoistyötä tukevia päätöksiä. Esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen saamista asuntojen testamenttilahjoituksista Kiinteistömaailma ei ota välityspalkkiota.  

Vapaaehtoistyö hitsaa porukkaa yhteen

Kiinteistömaailmassa havaittiin, että auttamisesta tulee hyvä fiilis ja yhteishenki yritykseen. Suomalaisilla on aina ollut vahva talkookulttuuri, se on vain muuttanut muotoaan tähän aikaan sopivaksi. Sosiaalinen media joukkoistaa tänään entistä vahvemmin tekijöitä mukaan ja teot näkyvät paremmin kuin ennen. Mahdollisuuden vaikuttaa omaan lähiympäristöön havaittiin olevan tärkeä. Näin oman työn vaikutus näkyy heti, mikä motivoi tekemään lisää. Ruohonjuuritasolta lähtee voimakkain liike.  

Yrityksille uusia ideoita ja kumppanuuksia  

Suomi 100 -juhlavuonna yrityksille luotiin oma osallistumisen malli, johon lähti mukaan 59 yritystä. Ensimmäinen valtiollisen juhlavuoden kumppanuusohjelma Suomessa tarjosi yrityksille mahdollisuuden yhdistää omia strategisia tavoitteita yhdessä-teemaan ja juhlavuoden yleisiin tavoitteisiin. Yritykset olivat tyytyväisiä osallistumiseensa niin omien yhteiskuntavastuuseen liittyvien tekojen kuin kaupallisten tavoitteidenkin osalta. 

Suomi 100 -juhlavuoden yrityskumppanuusohjelmaan osallistui 59 yritystä. Ohjelma räätälöitiin juhlavuoden tavoitteita ja strategiaa tukevaksi. Sen luonne poikkesi perinteisistä yritysyhteistyöohjelmista, sillä esimerkiksi toimialayksinoikeuksista luovuttiin yhdessä -teeman vastaisina, ohjelmasta vastannut toimija eli valtioneuvoston kanslia ei kerännyt rahaa ja yritysten omat teot ja sitoutuminen nostettiin yhteistyön keskiöön. 

Yritysyhteistyön taloudellisia vaikutuksia sekä yritysten kokemuksia yhteistyöstä ja sen tuloksellisuudesta selvitettiin alkuvuodesta 2018. Lisäksi kartoitettiin yritysten halukkuutta osallistua vastaavaan toimintaan jatkossa. Yhteistyöyritysten sidosryhmäkyselyyn vastasi 30 yritystä eli 51 % yrityksistä. 

Yritykset olivat kokonaisuutena tyytyväisiä osallistumiseensa Suomi 100 -juhlavuoteen ja pitivät yhdessä-teemaa onnistuneena. Osallistumista kuvattiin myönteisenä osallisuuden kokemuksena ja mahdollisuutena yhdistää yrityksen omia strategisia tavoitteita yhdessä-teemaan ja juhlavuoden yleisiin tavoitteisiin. Tyytyväisyys koski sekä yhteiskuntavastuuseen liittyviä tekoja että kaupallisia tavoitteita. 

Juhlavuoteen_osallistumisen_vaikutukset_organisaatioon

Yritykset kokivat juhlavuoteen osallistumisen myönteisenä. Lähes 90 % kyselyyn vastanneista yrityksistä koki osallistumisen vaikuttaneen myönteisesti mielikuvaan organisaatiosta tai sen toiminnasta. 92 % piti osallistumista yhteisölle ja tekijöille myönteisenä kokemuksena.

Yhteistyön taloudellinen laajuus ja vaikutukset 

Suomi 100 -yhteistyöyritysten juhlavuoden kokonaisbudjetti kasvoi varovasti arvioiden yli 7 miljoonaan euroon. Kaikki yritykset eivät halunneet julkistaa budjettiaan, eikä kaikkien yritysten ollut mahdollista erottaa sitä muusta liiketoiminnasta. Yritykset erittelivät juhlavuoteen liittyvän taloudellisen panoksen eritasoisesti, ja eräs yksittäinen yritys kertoi käyttäneensä satoja tuhansia euroja juhlavuoteen liittyvään toimintaan. 

Yrityksen juhlavuoden kokonaisbudjetin lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yritysten antamien lahjojen arvoa. Yritysten ilmoittamista tiedoista (30 yritystä) laskettu lahjojen yhteisarvo oli yli 3,3 miljoonaa euroa. Tähän tosin sisältyy yhden kumppaniyrityksen 1,3 miljoonan euron lahjoitus Aalto-yliopistolle, jonka yritys olisi kertomansa mukaan tehnyt joka tapauksessa. Osa yrityksistä ei erotellut lahjan arvoa budjetista tai ei halunnut lähteä arvioimaan lahjan taloudellista arvoa. Kaikkiaan 59 yhteistyöyrityksen juhlavuoden lahja Suomelle -tekojen arvoksi on arvioitu 7–8 miljoonaa euroa. 

Yritysten tuotemyynnin laajuus oli huomattava suhteessa yhteistyön kokonaisbudjettiin. Tiedot tältä osin olivat puutteellisia, mutta tuotemyynnin liikevaihto lasketaan arviolta kymmenissä miljoonissa euroissa. Erityisen hyvän myyntituloksen saavuttaneita kuluttajatuotteita näyttäisi yhdistävän taustalla olleen yrityksen vahva ja taitava juhlavuoden kokonaisviestintä, joka antoi tuotteille merkityksiä tai linkittyi saumattomasti juhlavuoden yleiseen henkeen. Yritykset, jotka olivat mukana juhlavuodessa enemmän puhtaalla myynnillisellä kärjellä, vaikuttivat jossain määrin pettyneemmiltä juhlavuonna saavutettuihin tuloksiin.  

Laskennan epävarmuustekijöistä huolimatta on selvää, että yhteistyöstä saatu taloudellinen hyöty oli yrityksille huomattava. Kolme neljästä (77 %) vastanneesta yrityksestä koki, että yhteistyö oli taloudellisesti kannattavaa. Yhdeksällä yrityksellä ei ollut juhlavuosituotetta. Näiden yritysten saavuttamat hyödyt liittyivät yrityskuvaan tai tärkeän viestin näkyvyyteen yhteiskunnassa. 

Yritysten_tyytyväisyys_Suomi100tuotteiden_myyntiin

Juhlavuoden yhteistyöstä saatu taloudellinen hyöty oli yrityksille merkittävä. 85 % kyselyyn vastanneista yrityksistä oli tyytyväisiä Suomi 100 -tuotteiden myyntiin.

Yhdessä-tekeminen avasi uusia ovia 

Käytännössä kaikki vastanneet yritykset ilmoittivat voivansa osallistua vastaavaan valtakunnallisen juhla- tai teemavuoden toimintaan jatkossakin. Juhlavuoden kokemukset siis sitouttavat yrityssektorin toimijoita vahvemmin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Yritykset kokivat juhlavuoden tarjonneen uudenlaisen, neutraalin yhteistoiminta-alustan, joka auttoi verkottumaan erilaisten toimijoiden ja muiden yritysten kanssa. Valtioneuvoston kanslian koettiin antaneen lisäuskottavuutta omien kumppaneiden ja verkostojen kanssa asioitaessa. 

Yritysten_valmius_osallistua_uudelleen_vastaavan_juhla_tai_teemavuoden_toimintaan

Yritykset kokivat juhlavuoteen osallistumisen myönteisenä. Lähes 80 % vastaajista olisi valmis osallistumaan vastaavaan juhla- tai teemavuoteen uudelleen.