Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi

Suomesta tuli itsenäinen valtio vuonna 1917. Valtio syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena. Aika tarjosi sata vuotta sitten mahdollisuuden, johon Suomi päättäväisesti tarttui.

Suomalaiset ovat nyt sata vuotta rakentaneet itsenäistä maata ja päättäneet asioista yhdessä. Suomen matka on koko maailmassa poikkeuksellinen menestystarina. Pieni ja köyhä valtio on sadassa vuodessa noussut maailman edistyneimpien ja kehittyneimpien valtioiden joukkoon.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 oli sukupolvemme merkittävin valtiollinen juhlavuosi. Sitä vietettiin koko vuoden, koko Suomessa ja ympäri maailmaa. Satavuotisjuhlavuodesta myös muodostui kaikkien aikojen suurin ja monimuotoisin  valtiollinen tapahtuma Suomessa. Juhlavuoteen kutsuttiin mukaan kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät. Vuoden tärkein tavoite oli yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimusten mukaan tässä onnistuttiin. Maailmalla juhlavuoden tavoitteena oli vahvistaa Suomen kansainvälistä profiilia ja myös tämä tavoite saavutettiin.

Suomi 100 -juhlavuoden  teema oli yhdessä. Sen taustalla oli näkemys itsenäisyyden satavuotisuudesta yhteisenä, kokoavana ja vahvistavana kokemuksena. Vuoden edetessä yhdessä-teeman merkitys syveni ja laajeni, ja se määritteli koko juhlavuoden toteutusta. Juhlavuosi korosti Suomen vahvuuksia, kuten tasa-arvoa ja demokratiaa, ja nosti esiin hyviä uutisia Suomesta. Vuosi tarjosi mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, tarkastella nykyhetkeä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen.

Koko vuoden, koko Suomessa ja maailmalla

Itsenäisyyden juhlavuosi ylitti sille asetetut odotukset.  Avoimeen ohjelmaan liittyi Suomessa ja ulkomailla yhteensä 5 000 hanketta. Ohjelman toteuttamiseen osallistui Suomessa noin 800  000  ihmistä ja tapahtumia oli arviolta 170 000. Suomi 100 -seurantatutkimuksen (Tilastokeskus 2015–2018) mukaan peräti 93 prosenttia suomalaisista oli tyytyväinen juhlavuoteen kokonaisuutena.  Neljä viidestä (84 %) katsoi juhlavuoden vahvistaneen yhteenkuuluvuuden tunnetta  yhteiskunnassa, mikä oli juhlavuoden tärkein tavoite. 

Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlittiin  laajasti  myös  ulkomailla. Ohjelmaa oli kaikilla mantereilla ja yli sadassa maassa. Lisäksi Suomi vastaanotti ennätysmäärän onnitteluvierailuja. Juhlavuoden tavoitteena oli vahvistaa Suomen kansainvälistä profiilia ja seurantatutkimuksen mukaan yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (94 %) arvioi tämän toteutuneen. 

Viestintä oli avoimen ohjelman ohella juhlavuoden toinen kivijalka. Viestintä sitoi juhlavuoden tekijät yhteen ja toi näkyväksi ohjelman monimuotoisuuden. Suomi 100 oli suosituin yhteiskunnallinen verkkohaku Suomessa vuonna 2017 ja sosiaalisessa mediassa #Suomi100 yksi käytetyimmistä avainsanoista. Myös media huomioi juhlavuoden poikkeuksellisen laajasti sekä Suomessa että maailmalla. 

Juhlavuoden ohjelma alkoi uuden vuoden Suomi 100 -avajaisista ja huipentui itsenäisyyspäivään 6.12. Ohjelmavirta jatkui läpi koko vuoden ja esimerkiksi kesää 2017 voi pitää kaikkien aikojen tapahtumakesänä Suomessa. Ohjelma kattoi maantieteellisesti koko Suomen ja kattavuus oli poikkeuksellisen laajaa myös muilla mittareilla. Vuosi huipentui joulukuun alussa syntymäpäiväviikkoon. Perinteistä itsenäisyyspäivän juhlintaa laajennettiin ajallisesti ja sitä täydennettiin monilla uusilla elementeillä. Itsenäisyyspäivän aatosta 5.12. muodostui kokonaan uusi kansallinen juhlapäivä. Suuri osa suomalaisista katsoi itsenäisyyden juhlinnan muuttuneen juhlavuonna aiempaa iloisemmaksi ja koki sen myös itselleen aiempaa tärkeämmäksi.

Suomalaisten näköinen vuosi

Valtiollisten juhlavuosien perinteeseen Suomi 100 toi uusia sävyjä ja toimintatapoja. Ohjelman ytimessä olivat yhteiskunnan eri toimijoiden määrittämät ja toteuttamat sisällöt, eikä perinteistä juhlatoimikuntaa ollut lainkaan. Suomalaiset saivat tehdä sellaisen juhlavuoden kuin itse halusivat. Valtion ja juhlavuosiorganisaation tehtävänä oli toimijoiden aktivointi, verkostojen rakentaminen ja mahdollisuuksien luominen.

Juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi valtioneuvoston kanslia, jossa työskennelleen Suomi 100 -sihteeristön sekä Suomi 100 -hallituksen ja -valtuuskunnan rinnalla toimi valtionhallinnon, maakuntien ja kuntien verkosto eri puolilla Suomea. Ulkoministeriön edustustoverkosto ja ulkosuomalaiset omine yhteisöineen olivat keskeisiä toimijoita ulkomailla. 

Valtion määräraha Suomi 100 -hankkeelle oli 19 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2013–2018. Juhlavuoden taloudellinen kokonaisvolyymi oli moninkertainen, sillä yhteiskunnan kaikki keskeiset toimijat olivat mukana yhteistyössä ja käyttivät juhlavuoteen omia resurssejaan. Varovaisesti arvioiden juhlavuoden budjetiksi tuli näin laskien useita satoja miljoonia euroja.

Yhdessä tehty

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta kasvoi poikkeuksellisen näkyvä ja osallistava juhlavuosi. Laajan osallistumisen myötä siitä muodostui läpileikkaus Suomesta vuonna 2017. Juhlavuosi herätti tunteita, synnytti tekoja ja sai aikaan laajaa keskustelua. Se loi uusia näkökulmia, perinteitä, verkostoja – ja ystävyyksiä.

Suomi sai juhlavuodesta hyvän lähdön itsenäisyyden uudelle vuosisadalle. Vuosi osoitti yhdessä tekemisen voiman ja suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksien merkityksen. Vuosi kasvatti yhteistä sosiaalista luottamusta, lavensi kulttuurista monimuotoisuutta, synnytti uutta toimeliaisuutta ja loi uusia toimintatapoja.

Juhlavuoden raportti kokoaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan tarinan ja tulokset. Sen tarkoituksena on syventää ymmärrystä juhlavuodesta ja kertoa siitä valtavasta kokonaisuudesta, jonka suomalaiset ja Suomen ystävät yhdessä rakensivat.

 

Helsingissä syyskuussa 2018

Suomi 100 -sihteeristö

Pekka Timonen
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri