Itsenäisyyspäivästä satavuotiaan syntymäpäivä – ilolla ja arvokkuudella

Suomalaisten tahto juhlia itsenäisyyttä oli jo itsenäisyyspäivän lähestyessä noussut historiallisen suureksi. Vuoden huipentaneesta itsenäisyyspäivästä ja sitä edeltäneestä syntymäpäiväviikosta kasvoi yhteinen elämys, joka kosketti koko kansakuntaa. Samalla itsenäisyyden juhlinta rikastui, se sai uusia muotoja ja sävyjä. Ilo ja arvokkuus eivät olleet vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä Suomen yhteisen juhlan elementtejä.  

Kuva: Valtioneuvoston kanslia
Kuva: Valtioneuvoston kanslia

Syntymäpäiväviikolla haluttiin kannustaa suomalaisia juhlimaan satavuotista itsenäisyyttä, tuoda esiin eri tahojen tekoja satavuotiaan kunniaksi ja nostaa historiallinen hetki arvoiseensa asemaan Suomessa ja maailmalla. Haluttiin korostaa satojen tuhansien ihmisten juhlavuoden hyväksi tekemää työtä sekä valtaisaa ohjelmaelämysten virtaa – myös historiallinen hetki syntyisi yhdessä. Lisäksi korostettiin kaikenlaisen juhlinnan arvoa: suuria ja pieniä hetkiä, perinteitä ja uusia tapoja. 

Satavuotiaan syntymäpäivää vietettäisiin ilolla ja arvokkuudella. Sanoitusta haettiin syntymäpäivä-teemasta, jotta joskus etäiseksi ja viralliseksi koettu itsenäisyyspäivä tuntuisi helpommin lähestyttävältä ’jokaisen juhlalta’.  Kaikille yhteiseksi osallistumisen muodoksi kiteytyi kahvita-liputa-valaise -konsepti.  Valtakunnallista valmistelua tuki vuoden aikana tunnetuksi ja vahvaksi kasvanut Suomi 100 -brändi, ja tutkitusti yleisön myönteinen suhtautuminen juhlavuoteen. 

Syntymäpäiväviikon viestintä käynnistettiin yhteistyöverkostolle loppukeväästä ja suurelle yleisölle syksyllä 2017. Viestintä oli huipennuksen toteutuksessa tärkeä työkalu. Suomi 100 rakensi viestinnällisen kehyksen ja tarjosi käytännön työkaluja ja sisältöjä verkoston käyttöön.  

Juhlaa koko viikko

Juhlinta käynnistyi itsenäisyyspäivää edeltävällä Suomen syntymäpäiväviikolla. Luminous-hankkeen tunnettujen kohteiden sinivalkoiset valaisut johdattelivat juhlatunnelmaan eri puolilla Suomea 28.11. alkaen ja saivat paljon huomiota. Helsingin Kasarmitorilla paljastettiin 30.11. Talvisodan muistomerkki arvokkain menoin. Lauantaina 2.12. vietettiin Oulussa valtakunnallista Suomi 100 -juhlaa.  

Maanantaina 4.12. tuli kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Suomen senaatti eli maan hallitus antoi Suomen kansalle osoitetun itsenäisyysjulistuksen. Valtioneuvosto kokoontui hetken kunniaksi juhlaistuntoon pääministeri Juha Sipilän johdolla ja historiallista päivää saapuivat Valtioneuvoston linnaan muistelemaan myös vuoden 1917 senaatin eli Itsenäisyyssenaatin jäsenten sukujen edustajat. Historiallinen kohtaaminen oli myös Suomen naisministerien yhteinen tapaaminen Smolnassa 1.12. Paikalla oli lähes 40 naisministeriä eri vuosikymmeniltä.  

Yhdessä koettua

Luminous – Suomi uudessa valossa 

Luminous Finland 100 -valotaidekokonaisuus koostui kuudesta suuresta valotaideteoksesta, jotka toteutettiin eri puolilla Suomea itsenäisyyden juhlavuoden aikana. Suomalaisille tutut maamerkit, luonnon moninaisuus ja historialliset kohteet nostettiin valotaiteen avulla esiin. Mittakaava oli ainutlaatuinen kansainvälisestikin katsoen.

Valotaiteilija Kari Kolan luoma teossarja käynnistyi Helsingin Töölönlahdella juhlavuoden avajaisten yhteydessä 31.12.2016, ja se huipentui Suomen syntymäpäiväviikolla, jolloin teokset syttyivät vuorotellen eri puolilla Suomea.  Savonlinnan Olavinlinna heräsi eloon talviunestaan 28.-29.11. ja Suomen korkein rakennus, Tampereen Näsinneula sai ylleen dynaamisen, hitaasti muuttuvan abstraktin valotaideteoksen 30. marraskuuta. Seuraavaksi Luminous säihkyi Oulun Kuusisaaren tapahtumapuistossa 2.-3.12., ja sarja päättyi Turkuun ja Turun linnaan itsenäisyyspäivänä.

Itsenäisyyspäivän alla 4.-5.12. Luminous valaisi yhden Suomen ikonisimmista maamerkeistä, Saana-tunturin.

Järkälemäisen Saanan rinteistä syntyi uniikki, peräti 2,5 miljoonaa neliömetriä käsittävä valotaideteos, jollaista ei ole koskaan toteutettu missään maailmassa. Saanan valotaideteos oli myös kaikkien aikojen ensimmäinen teos, joka näkyi yhtä aikaa kolmeen eri valtioon: Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Saana oli Luminous-kohteista erityisen haastava sään, teoksen laajuuden ja aikataulun suhteen. Saanan valaisu sai mediahuomiota myös kansainvälisesti.

Kuva: Antero Lynne
Kuva: Antero Lynne

Yhdessä koettua

Valtakunnallinen Suomi 100 -juhla tarjosi ainutlaatuisen kulttuurielämyksen  

Suomen satavuotisjuhlavuoden valtakunnallinen Suomi 100 -juhla järjestettiin Oulussa lauantaina 2.12.2017. Kutsuvieraina oli 1 200 itsenäisyyden juhlavuoden tekijää eri puolelta Suomea. 

Kuva: Valtioneuvoston kanslia
Kuva: Valtioneuvoston kanslia

Korkeatasoisessa kulttuurielämyksessä kohtasivat eri taiteenlajit ja suomalaiset huipputaiteilijat. Tilaisuus oli musiikin, tanssin, sirkuksen ja uuden teknologian matka suomalaiseen luontoon, sukupolvien kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen. Ohjelman avasi juhlavuoden tilausteos Yhdessä, joka on Jaakko Kuusiston säveltämä teos kymmenelle suomalaiselle orkesterille. Tämä maailman suurin sinfoniaorkesteri toi musiikillisen tervehdyksensä satavuotiaalle Suomelle.   

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kunnioittivat tilaisuutta läsnäolollaan. Juhlaa isännöivät Suomi 100 -valtuuskunnan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä sekä Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen. Tapahtuman suunnittelusta ja tuotannosta vastasivat yhteistyössä Suomi 100 sekä Oulun kaupunki. Yle välitti juhlan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien ulottuville suorana lähetyksenä Yle TV 1:ssä ja Yle Areenassa ympäri maailman.

Iloinen aattoilta

Yksi erityisen juhlavuoden merkeistä oli itsenäisyyspäivän juhlinnan laajentaminen kaksipäiväiseksi. Suomalaisessa traditiossa aattopäivät ovat merkityksellisiä ja juhlavuonna haluttiin nostaa myös itsenäisyyspäivän aatto 5.12. erityiseksi päiväksi. Samalla se tarjosi mahdollisuuden aiempaa monimuotoisempaan itsenäisyyden juhlintaan. 

Eduskunta avasi aattopäivän itsenäisyyden juhlaistunnolla, jossa kaikki eduskuntaryhmät pitivät puheen. Eduskunta teki samalla lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä tukevan juhlapäätöksen Suomen itsenäisyyden satavuotisuuden kunniaksi.  

Kaikkia suomalaisia kannustettiin mukaan yhteisiin kahvihetkiin, juhlavalaisuihin ja liputuksiin. Satavuotiaan kunniaksi järjestettyihin kahvihetkiin 5.12. iltapäivällä osallistui yli 600 000 ihmistä eri puolilla Suomea. Kotiväen, ystävien ja työtovereiden kahvihetkien ohella myös suuret yritykset ja organisaatiot osallistuivat tempaukseen. Esimerkiksi Finnairilla nautittiin juhlakahvit koko henkilöstön voimin ja VR kahvitti henkilöstön ohella myös junien matkustajat. Wärtsilä toteutti kahvihetken kaikissa toimipisteissään ympäri maailman. 

Iltapäivällä yli viisisataa kymmenvuotiasta koululaista juhli itsenäisyyden satavuotisjuhlaa pääministeri Juha Sipilän isännöimällä vastaanotolla Helsingin Säätytalolla. Suomen lasten itsenäisyysjuhlaan oli kutsuttu kaksi kymmenvuotiasta lasta jokaisesta Suomen kunnasta. 

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan virallinen avaus järjestettiin Helsingin Kauppatorilla itsenäisyyspäivän aattona 5.12. kello 18. Tilaisuuden käynnisti noin viidensadan lapsen kynttiläkulkue Säätytalolta Presidentinlinnan eteen. Kauppatorille oli rakennettu sadan lipputangon installaatio, ja siniristiliput nostettiin salkoihin lasten ja nuorten voimin kello 18. Lipunnostoon osallistuivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela ja pääministeri Juha Sipilä. Tapahtumaa saapui seuraamaan yli 20 000 ihmistä. 

Syntymäpäiväjuhlan ajaksi 5.–6.12. valaistiin kaikkialla Suomessa keskeisiä kohteita, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä sinivalkoisin valoin. Myös koteja, työpaikkoja ja muita yksityisiä rakennuksia innostuttiin juhlavalaisemaan itse siinä määrin, että useiden ulkovalojen ja valosarjojen kerrottiin loppuneen kaupoista.  

Sisäministeriön antaman poikkeuksellisen liputusohjeen mukaisesti itsenäisyyspäivän juhlaliputus alkoi jo aattona 5.12. kello 18, ja jatkui yhtäjaksoisesti yön yli itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti. Sinivalkoiset liput loivat juhlallista tunnelmaa läpi Suomen sekä julkisissa ympäristöissä että kotien pihoilla. Lähes 800 000 kansalaista kertoi osallistuneensa aaton liputukseen.   

Aattoiltana kaupunkien keskustat ja monet ravintolat täyttyivät juhlijoista, karaokeravintoloissa laulettiin suomalaisille tärkeitä lauluja samalla kellonlyömällä, kirjastoissa vietettiin ’etkoja’ ja monissa kaupungeissa järjestettiin kaikille avoimia kansanjuhlia. Itsenäisyyspäivän aaton tunnelma oli kaikkialla iloinen ja välitön.

Yhdessä koettua

Tulevaisuuden toivot juhlivat Säätytalolla 

Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Lauri Heikkinen
Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Lauri Heikkinen

Satavuotisjuhlavuonna tehtiin uudenlaista juhlahistoriaa, kun itsenäisyyspäivän aattona 5.12. järjestettiin ensimmäistä kertaa maamme historiassa valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla. Helsingin Säätytalolle kutsuttiin yhteensä yli 600 lasta, kaksi kymmenvuotiasta jokaisesta Suomen kunnasta.   

Säätytalon arvokkaissa puitteissa kuultiin murteita kaikista Suomen kolkista, koettiin jännittäviä ja iloisia hetkiä, onniteltiin satavuotiasta kortein ja piirroksin, nautittiin herkkuja ja villiinnyttiin suosikkilaulaja Isac Elliotin tahdissa. Pääministeri Juha Sipilä kätteli kaikki juhlaan saapuneet tulevaisuuden rakentajat. Median edustajat nostivat juhlatunnelmaa haastatteluin ja suorin lähetyksin paikan päältä, aivan kuin itsenäisyyspäivän linnanjuhlissa.  

Juhlaan osallistuneet lapset nimesi kukin kunta itse. Poikkeus kahteen osallistujaan tehtiin Savukosken kunnan kohdalla, sillä koko kunnassa asui kolme kymmenvuotiasta. Kaikki kolme kutsuttiin mukaan hyvän juhlamielen varmistamiseksi.  

Juhlan järjestivät yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio.

Tunnelmallinen itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä 6.12. käynnistyi aamupäivällä jumalanpalveluksilla sekä kunniavartioilla sankarihaudoilla. Tampereelta alkunsa saanut Kunniavartio-hanke levisi syksyn aikana useisiin kaupunkeihin. Siinä tuhannet nuoret asettuivat haudoille muistamaan maamme sankarivainajia eri puolilla Suomea. Satoja tuhansia ihmisiä saapui seuraamaan tunnelmallisia hetkiä hautausmaille, ja monet nuoret kertoivat haudassa lepäävästä sukulaisestaan.  

Kuopiossa järjestetty Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati ja opiskelijoiden juhlakulkueet useissa kaupungeissa nostattivat tunnelmaa ja keräsivät runsaasti yleisöä. Satavuotisuutta juhlittiin Suomi 100 -teemalla myös Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Helsingissä.  

Juhlapäivän yllätys oli Suomi 100 -onnittelutekstiviesti, jonka suomalaiset saivat matkapuhelimiinsa. Itsenäinen Suomi täyttää tänään 100 vuotta. Onnea Suomi ja suomalaiset! Det självständiga Finland fyller 100 år idag. Grattis Finland och finländare

Päivän aikana lähetettiin yli 7 miljoonaa onnitteluviestiä, mikä oli lajissaan ainutlaatuinen, neljän teleoperaattorin ja valtioneuvoston kanslian yhteinen juhlavuositeko. Onnitteluviesti herätti paljon tunteita, kuten myös sen puuttuminen osalta vastaanottajista operaattorin lähetysongelman vuoksi. Saatu palaute kertoi eleen suuresta merkityksestä.  

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentui juhlailotulitukseen Helsingissä kello 22. Paikan päälle saapui yli 100 000 ihmistä, mikä jälleen kerran ylitti kaikki ennakkoarviot. Tapahtuma sujui ongelmitta ja juhlallisissa tunnelmissa. Finlandia-hymnin säveliin sovitettu Suomi 100 -juhlailotulitus päätti samalla Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden.

Maailmasta tuli hetkeksi sinivalkoinen 

Myös maailmalla muistettiin laajalti satavuotiasta Suomea. Lähes sata tunnettua kohdetta ja ikonista maamerkkiä eri puolilla maailmaa valaistiin sinivalkoisiksi satavuotiaan Suomen kunniaksi. Suomi 100 –sihteeristön aloite sai hyvän vastaanoton ja monin paikoin tehtiin poikkeusratkaisuja valaisujen toteuttamiseksi. Sinivalkoiseksi valaistujen kohteiden joukossa olivat muun muassa Colosseum Roomassa, Empire State Building ja Niagaran putoukset Yhdysvalloissa sekä Rio de Janeiron Kristus-patsas.  

Useat maat muistivat Suomea valtiojohtajien tervehdyksillä. Muun muassa Islannin, Itävallan, Kreikan, Latvian, Norjan, Portugalin, Puolan, Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Viron johtajat onnittelivat Suomea videotervehdyksin. Eri maiden mediat huomioivat Suomen juhlapäivän erikoisnumeroin, artikkelein ja tempauksin.   

Kaikki Suomen edustustot järjestivät erityisen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavastaanoton ja lukuisat suomalaisyhteisöt viettivät omia juhlia kotimaan kunniaksi. Erityisesti Virossa ja Ruotsissa koettiin suurta yhteisöllisyyttä ja juhlantuntua naapurimaan merkkipäivänä. 

Juhlavuoden huipennus sai aikaan vyöryn myös mediassa. Vilkkaimpana päivänä 6.12. kotimaisessa mediassa julkaistiin yhteensä yli 2 000 Suomi 100 -aiheista artikkelia tai uutista. Tapahtumista raportoitiin käytännössä kaikissa Suomen medioissa.   

Sosiaalisessa mediassa miljoonat ihmiset onnittelivat satavuotiasta kuvin ja viestein. Aihesanalla #suomi100 jaettu sisältö kasvoi vuoden suurimmaksi viraali-ilmiöksi Suomessa. Myös kansainvälisessä käytössä ollut #finland100 nousi käytetyimpien tunnusten joukkoon esimerkiksi Iso-Britanniassa. Juhlavuoden verkkosivuilla tehtiin kävijäennätys, kun sivustolla vieraili kahden päivän aikana 5.-6.12. yhteensä yli 260 000 kävijää.