Juhlavuoden voima yllätti yritykset

Suomi 100 -yrityskumppanuusohjelma oli lajissaan ensimmäinen valtiollisten juhlavuosien historiassa Suomessa. Siitä kasvoi todennäköisesti suurin Suomessa tähän mennessä toteutettu yritysyhteistyökokonaisuus. Laajaan kumppanuusohjelmaan osallistui 59 yritystä ja pienyrityksille suunnatussa 100 hyvää Suomesta -ohjelmassa oli mukana 174 yritystä. Näiden myötä syntyi satoja Suomi 100 -tekoja, tuotteita ja palveluita. 

Suomi 100 -juhlavuoden tavoitteena oli kytkeä mukaan koko suomalainen yhteiskunta. Sen varmistamiseksi eri toimijoille tuli tarjota heidän lähtökohtiinsa ja tavoitteisiinsa sopivia osallistumisen muotoja. Yritysten merkitys suomalaisen yhteiskunnan ja juhlavuoden rakentajina tiedostettiin selkeästi.  

Suomi 100 -sihteeristö loi yritysyhteistyölle hallinnollisen pohjan ja toiminnallisen mallin, joka poikkesi monella tapaa perinteisistä yhteistyömalleista. Yrityksiltä toivottiin vahvaa ja konkreettista sitoutumista juhlavuoden tekoihin, juhlavuoden viestintään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Juhlavuoden Yhdessä -teeman hengessä toimialoille ei annettu yksinoikeuksia, sen sijaan panostettiin yritysten keskinäiseen yhteistyöhön. 

Kuva: Suomi 100 / Johan Lindholm
Kuva: Suomi 100 / Johan Lindholm

Alkuvuonna 2016 käynnistettiin laaja Suomi 100 -yrityskumppanuuden ohjelma. Suomi 100 -kumppanuussopimus solmittiin yhteensä 59 yrityksen kanssa. Ne edustivat useita eri toimialoja ja joukossa oli myös keskenään kilpailevia yrityksiä. Kumppanuusohjelmaan osallistuneiden kokemuksia ja tyytyväisyyttä selvitettiin tutkimuksessa keväällä 2018.

Suomi 100 -kumppaniyritysten juhlavuositeot osoittautuivat laaja-alaisiksi ja merkittäviksi. Suurin osa ohjelmaan liittyneistä toteutti juhlavuoden aikana yhteiskunnallisen teon tai antoi juhlavuoteen liittyvän lahjoituksen. Lahjoitukset ja teot liittyvät vahvasti Suomen tulevaisuuteen: koulutukseen, lapsiin ja nuoriin sekä luontoon. Näiden rahalliseksi kokonaisarvoksi muodostui yrityksiltä kerättyjen tietojen perusteella noin seitsemän miljoonaa euroa. 

Osa yrityksistä linkitti Suomi 100 -näkyvyyden ja teot kaupallisiin kampanjoihin tai markkinoinnin konsepteihin, osa taas kiinnitti juhlavuoden yhteiskuntavastuustrategiansa toteutukseen. Useilla yrityksillä oli historiansa tai strategisten tavoitteidensa kautta vahva yhteys itsenäisyyden juhlavuoteen tai suomalaisuuteen.

Kansainvälisille yhteistyöyrityksille Suomi 100 –juhlavuosi tarjosi mahdollisuuden osoittaa sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Puolet kumppanuusohjelmaan osallistuneista yrityksistä toivat markkinoille Suomi 100 -tuotteita tai -palveluita. Erilaisine variaatioineen syntyi kaiken kaikkiaan noin 250 Suomi 100 -tuotetta. Juhlavuosituotteisiin kuului elintarvikkeita, makeisia, kodintekstiilejä, astioita, lasiesineitä, koruja, vaatteita, kosmetiikkaa, lahjatavaroita, kodintuotteita ja piensisustusesineitä. Myös uniikkeja variaatioita tunnetuista suomalaisista klassikoista toteutettiin. Lisäksi juhlavuoden tuotteissa oli tulevaisuuteen tähtääviä teknologisia ratkaisuja, sisältöhankkeita ja innovaatioita.

Lahja Suomelle -ajatus osana Suomi 100 -kumppanuutta innosti yritykset miettimään yhteiskuntavastuutaan, historiaansa ja omia arvojaan syvällisemminkin kuin useat olivat etukäteen ajatelleet. Lahja Suomelle -ajatusta haluttiin laajentaa sellaiseen toimintaan tai tekoon, jolla olisi selkeää vaikutusta ihmisten elämään ja joka kestäisi aikaa.

Pienyritykset innostuivat 

Vuoden 2017 alussa toteutettiin toinen, pienyrityksille suunnattu osallistumisen muoto. 100 hyvää Suomesta -ohjelmassa haettiin sadan pienyrityksen tuotetta tai palvelua juhlistamaan satavuotiasta Suomea. Sopimus  Suomi 100 -tuotemerkin käyttöoikeudesta solmittiin lopulta 174 pienyrityksen kanssa.   

Pienyritysten tuotteiden ja palveluiden kirjo oli laaja. Tuotteita oli aina uistimista eläinten pesulaitteisiin. Suosituimpia tuoteryhmiä olivat elintarvikkeet ja juomat, tekstiilit, lahjaesineet sekä korut. Palveluita oli yhteensä 29, sovelluksista matkailupalveluihin. Yritykset jakautuivat maantieteellisesti ympäri Suomea.

Yhdessä koettua

Sinivalkoinen on IN

Satojen Suomi 100 -lisenssituotteiden lisäksi vuonna 2017 oli myynnissä tuhansia muita Suomen satavuotisuutta juhlistavia tuotteita. Suomi 100 -tunnus oli ainoastaan virallisten tuotteiden käytössä ja se viestitti kuluttajille yrityksen vahvasta sitoutumisesta juhlavuoden arvoihin ja tekoihin. 

Tuotteiden kirjo oli suuri. Oli tuotteita, joissa muistettiin satavuotisuuden täyttymisestä, oli monenlaisia versioita Suomi 100 -logosta ja oli alkuperäisellä Suomi 100 -tunnus varustettuja piraattituotteita. Varsinkin loppuvuodesta kaupan hyllyillä oli mittava määrä sinivalkoisia somistetuotteita kuten serviettejä, kynttilöitä, pikkulippuja ja ilmapalloja. Sinivalkoinen tuli yhtäkkiä muotiin, katukuvaan ja median palstoille.  

Suomi 100 -innostuksen levitessä kuluttajien huomiosta kilpailtiin yhä erikoisemmilla tuoteideoilla. Kukapa olisi vielä ennen juhlavuotta osannut kaivata Suomen itsenäisyyden satavuotisuuden kunniaksi myytävää Wunderbaum-tuoksukuusta, sadan keskioluttölkin juhlapakkausta tai Suomi 100 -arkkua teemahautajaisineen.  

Tuotteet ja juhlavuoden kaupallinen ulottuvuus herättivät keskustelua mediassa. Monet kriittisimmät artikkelit käsittelivät juuri tuotteita ja niiden taustoja. Joissakin tapauksissa epävirallisia, ilman lisenssiä valmistettuja tuotteita erehdyttiin pitämään virallisina tuotteina. Kuluttajien tuomio oli kuitenkin varsin yksiselitteinen: tuotteet kävivät yleisesti hyvin kaupaksi.