Kaikkien aikojen suurin juhlavuosiohjelma

Satavuotista itsenäisyyttä juhlittiin Suomen kaikkien aikojen laajimmalla juhlavuosiohjelmalla. Kuudelle mantereelle ja yli sataan maahan levittäytynyt ohjelmakokonaisuus koostui 5 000 hankkeesta ja niiden sisältämistä 170 000 tapahtumasta ja tilaisuudesta. Ohjelma tehtiin yhdessä: sen toteutukseen osallistui 800 000 suomalaista.   

Suomi 100 -ohjelman laajuus ja monimuotoisuus ylitti kaikki odotukset ja ennakkoarviot. Tapa rakentaa juhlavuoden ohjelma avoimella haulla osoittautui toimivaksi ja ajan hengen mukaiseksi ratkaisuksi. Mahdollisuus osallistua juhlavuoteen itse tekemällä, kukin omalla tavallaan, innosti laajat joukot mukaan juhlavuoden rakentamiseen.

Lähes kaikki suomalaiset tyytyväisiä juhlavuoden ohjelmaan

Juhlavuosi kosketti suomalaisia historiallisen laajasti. Tilastokeskuksen selvityksen¹ (liite 9) perusteella lähes neljä viidestä suomalaisesta koki osallistumisen juhlavuoden viettoon tärkeäksi. Mielipiteet olivat samansuuntaisia iästä, asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. 

Jopa 93 % suomalaisista oli juhlavuoden ohjelman ja tapahtumien toteutukseen kokonaisuutena erittäin tai melko tyytyväisiä. Naiset olivat hieman tyytyväisempiä osallistujia kuin miehet, samoin alle 45-vuotiaat tyytyväisempiä kuin vanhemmat.  

Suomi 100 -ohjelmassa viisituhatta hanketta

Juhlavuoden ohjelmaan liitettiin vuosina 2015–2017 yhteensä 5 529 hanketta. Keväällä 2018 tehdyssä selvityksessä toteutuneiden hankkeiden määräksi vahvistui vähintään 4 900 ohjelmahanketta, ja todennäköisesti toteutuneita hankkeita oli hieman yli 5 000.

Viralliseen ohjelmaan hakeneiden hankkeiden lisäksi itsenäisyyden satavuotisuutta juhlittiin runsaasti myös epävirallisella ohjelmalla.

Ohjelmahankkeilta koottiin tietoa loppukyselyllä vuosina 2017–2018². Loppukyselyyn vastanneet hankkeet edustavat kattavasti ohjelmaa sisällön, maantieteellisen jakautumisen sekä koon puolesta. Loppukyselyaineiston perusteella voidaan riittävällä tarkkuudella tehdä arvioita ja yhteenvetoa koko hankemäärää koskevista avainluvuista.

Kaksi kolmasosaa juhlavuoden tapahtumista ilmaisia

Suomi 100 -ohjelman 5 000 hanketta sisälsivät kyselyn vastausten perusteella arvioituna 169 700 tapahtumaa ja tilaisuutta. Tyypillisimpiä tapahtumia ja tilaisuuksia olivat esitykset ja näytökset, näyttelyt, konsertit sekä juhlat. Näistä kaksi kolmasosaa oli osallistujille ilmaisia. Yli puolessa hankkeista toteutettiin 1–5 tapahtumaa ja vain kuudessa prosentissa ei järjestetty tapahtumia tai tilaisuuksia lainkaan. Toisaalta esimerkiksi elokuvahankkeissa näytösten määrä saattoi nousta hyvin korkeaksi, jopa useisiin satoihin.

Mikäli hankkeen keskeinen sisältö ei ollut tapahtuma tai tilaisuus, kyse oli useimmiten teoksesta kuten kirjasta tai av-tuotannosta, verkkosisällöstä tai kampanjasta.

¹Tilastokeskus selvitti monivuotisessa seurantatutkimuksessa suomalaisten tietoisuutta ja näkemyksiä itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta. Suomi 100 -seurantatutkimus toteutettiin Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin yhteydessä yhteensä kuusi kertaa: 09/2015, 09/2016, 03/2017, 09/2017 ja viimeinen tutkimus kahdessa osassa keväällä 2018 (02 ja 03/18). Jokaisella tutkimuskerralla haastateltiin yli tuhatta 15–84-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä ja tulokset suhteutettiin vastaamaan koko väestöä.

²Ohjelmahankkeita toteuttaneiden kokemuksia kartoitettiin päättyneille hankkeille suunnatulla loppukyselyllä. Loppukyselyyn vastasi maaliskuun 2017 ja helmikuun 2018 välillä yhteensä 1 268 hanketta, mikä vastaa 25 % kaikista ohjelmahankkeista.   

 

Yhdessä koettua

Suomi 100 -vuosi oli kotimaisen elokuvan juhlaa

Satavuotias Suomi toimi inspiraationa monille elokuvantekijöille. Elokuvaohjelmistoon kuului yhteensä 14 teatterilevityksen saanutta elokuvaa, jotka keräsivät juhlavuoden aikana yhteensä toista miljoonaa katsojaa. Valkokankailla palattiin itsenäisen Suomen historiaan, koettiin suuria tunteita ja nähtiin monenlaisia kohtaamisia nyky-Suomessa. Elokuvien lisäksi Suomi 100 -ohjelmaan kuului myös muun muassa tv-sarjoja ja -tuotantoja.

Kirjailija Antti Tuurin menestysromaaniin perustuva Ikitie on AJ Annilan ohjaama tarina siitä, kuinka usko inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen auttaa selviytymään, vaikka menettäisi kaiken. Aku Louhimiehen uusi versio Väinö Linnan klassikosta Tuntematon sotilas kumpusi tarpeesta kertoa tarina nuorille sukupolville heille tutulla kielellä ja visuaalisella maailmalla. Timo Korhosen ohjaama Sodan murtamat -dokumenttielokuva tuo puolestaan esiin vaietun kansallisen trauman, jonka periytyminen voidaan katkaista vain käsittelemällä sitä.

Dome Karukosken ohjaama Tom of Finland on tarina siitä, miten yhden suomalaisen miehen, taiteilija Touko Laaksosen taide ja näkemys muuttivat maailmaa. Aki Kaurismäen elokuvassa Toivon tuolla puolen suomalaisen kauppamatkustajan ja syyrialaisen pakolaisen polut risteävät. Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset on Hannaleena Haurun käsikirjoittama ja ohjaama komediaelokuva, joka juhlistaa satavuotiaan Suomen nuoria naisia.

Jean Michel Rouxn ohjaama dokumenttielokuva Pohjolan enkeli kertoo Suomesta ja suomalaisuudesta Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -maalauksen kautta. Jouni Hiltusen ohjaamassa Matka merelle -luontoelokuvassa puolestaan kohtaavat Suomenlahden runsas meriluonto, monipuolinen eläimistö sekä meren tilaa tarkkailevat ja siihen vaikuttavat ihmiset.

Juhlavuoden ohjelman tekijät edustivat laajasti koko suomalaista yhteiskuntaa. Mukaan lähtivät yksittäiset henkilöt, julkishallinnon organisaatiot, kansalaisyhteiskunta sekä isot ja pienet yritykset ympäri maan. Ohjelman toteutukseen osallistuivat myös monet sellaiset toimijat, jotka eivät perinteisesti ole osallistuneet juhlavuosiin.

Kansalaisyhteiskunta oli ohjelman toteutuksessa vahvasti edustettuna: lähes puolet hankkeiden päävastuutahoista oli loppukyselyn perusteella yhdistyksiä tai järjestöjä, ja viidennes puolestaan yksityishenkilöitä tai työryhmiä. Yritykset olivat päävastuutahoja noin joka kymmenennessä hankkeessa koko ohjelmaa tarkasteltaessa, mutta valtionavustusta saaneiden hankkeiden kohdalla joka neljännessä.

Joka viides suomalainen rakensi juhlavuoden ohjelmaa 

Tilastokeskuksen maaliskuussa 2018 tekemän kyselyn mukaan lähes joka viides yli 15-vuotias eli 800 000 suomalaista osallistui jonkin Suomi 100 -ohjelmaan kuuluneen hankkeen valmisteluun. Vielä syyskuussa 2017 vastaava luku oli 600 000, joten luvussa näkyy syksyn 2017 aikana kasvanut innostus osallistua joulukuun alun valtakunnallisten aloitteiden kuten itsenäisyyspäivän aaton kahvihetkien järjestämiseen.  

Vapaaehtoistyöllä ja talkoohengellä olikin hyvin suuri merkitys juhlavuoden ohjelmakokonaisuuden toteutumiseen tässä laajuudessa ja monimuotoisuudessa.  

 

Hankkeiden maantieteellinen jakautuminen (perustuu ohjelmahankkeiden loppukyselyyn sekä hakemuksiin):

Hankkeiden maantieteellinen jakautuminen

Valtaosa hankkeista toteutui paikallisina tai alueellisina, yhden maakunnan alueella. Toteutukseltaan tai merkitykseltään valtakunnallisia hankkeita oli ohjelmakokonaisuudessa silti runsaasti eli noin neljännes kaikista hankkeista. Pääasiassa ulkomailla toteutui noin joka kahdeksas hanke. Arvio hankkeiden toteutuksen laajuudesta perustuu hankehakemuksissa ilmoitettuihin tietoihin. 

 

Juhlavuoden tekijöiden ja kohderyhmien moninaisuudesta kertoo osaltaan Suomi 100 -ohjelmassa käytettyjen kielten määrä. Suomen virallisten tai Suomessa erityisasemassa olevien kielien lisäksi satavuotiasta juhlittiin kymmenillä muilla kielillä. Ulkomailla toteutettujen hankkeiden lisäksi monissa hankkeissa oli kohderyhmänä maahanmuuttajat, ja Suomessa asuvat kansallisuusryhmät järjestivät myös itse Suomi 100 -tapahtumia omilla kielillään.   

Noin puolet virallisen Suomi 100 -ohjelman hankkeista toteutui osallistujien ja yleisön näkökulmasta pelkästään suomen kielellä. Hankkeista 40 % oli ohjelmahakemusten perusteella monikielisiä eli ne toteutuivat vähintään kahdella kielellä, suomen ollessa näistä useimmiten yksi.

Suomen, englannin ja ruotsin jälkeen suosituimmat Suomi 100 -ohjelmassa esiintyneet kielet olivat venäjä, saksa, ranska, viro, espanja, japani, kiina ja italia, joista kutakin käytettiin kymmenissä hankkeissa.

 

Yhdessä koettua

Tuntematon sotilas -näytelmä ensi kertaa ruotsiksi 

Tuntematon sotilas sai kesällä 2017 ensiesityksensä ruotsin kielellä ja näytelmänä. Väinö Linnan kansalliseepokseen perustuva Okänd soldat i Harparskog – Tuntematon sotilas Harparskogissa -kesäteatteriesitys nähtiin Raaseporissa sekä ruotsiksi että suomeksi.  

Tapahtumapaikkana oli Hankoniemellä Raaseporissa sijaitseva Harparskogin puolustuslinja, jonka maisemaan rakennettiin näytelmää varten Harparskog Arena 800 katsojalle.  

Näytelmän ruotsinnoksen pohjana käytettiin Edvin Laineen ja Olavi Veistäjän vuonna 1966 tekemää käsikirjoitusta Tuntematon sotilas, jota myös suomeksi esitettävä näytelmä seurasi. Harparskogissa nähtiin esiintyjinä sekä ammattinäyttelijöitä että kokeneita harrastajia.   

Kuva: Harparskogsarena / Chris Senn

Suomi 100 -tapahtumissa yli 20 miljoonaa osallistumista 

Suomi 100 -ohjelmavalmistelun tehtävänä oli saada suomalaiset innostumaan ja osallistumaan juhlavuoteen mahdollisimman laajasti. Tässä onnistuttiin erittäin hyvin: lähes puolet suomalaisista osallistui Tilastokeskuksen selvityksen mukaan Suomen satavuotisjuhlintaan kerran tai useammin vuoden 2017 aikana, naiset miehiä enemmän. Merkillepantavaa on, että 15-24-vuotiaat olivat ikäryhmistä kaikkein aktiivisimpia – heistä peräti 58 % osallistui tavalla tai toisella juhlavuoden ohjelmatarjontaan.

 

Suomen 100-vuotisjuhlintaan osallistuminen (Tilastokeskus)

Suomen 100-vuotisjuhlintaan osallistuminen 2018_Ympyrä

Lähes puolet suomalaisista osallistui Suomen satavuotisjuhlintaan vuoden 2017 aikana. 

Juhlavuonna osallistuttiin eniten Suomi 100 -aiheisiin oman lähipiirin juhliin, kulttuuri- ja taidetapahtumiin, virallisiin juhliin sekä elokuviin. Itsenäisyyspäivää 6.12.2017 juhli yli 64 % suomalaisista.  

Juhlavuoden virallisten tapahtumien ja tilaisuuksien kokonaiskävijämääräksi eli osallistumiskerroiksi Suomessa ja ulkomailla on arvioitu vähintään 20 miljoonaa, verkko- ja tv-sisältöjen katsojamääräksi on arvioitu 3,5 miljardia. Arvio perustuu ohjelmahankkeilta kerättyyn tietoon. 

Hankkeet olivat yleisö- ja osallistujamääriinsä erittäin tyytyväisiä. Lähes 90 % arvioi osallistujamäärän vastanneen tai ylittäneen odotukset. Yleisömäärään pettyneistä osa koki syyksi kesän 2017 huonot ilmat ja Suomi 100 -ohjelmahankkeiden runsaan määrän. Myös hankkeiden saamaan medianäkyvyyteen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä: 58 % hankkeista ilmoitti medianäkyvyyden olleen odotusten mukaista ja 21 % odotusten ylittyneen.   

 

Hankkeiden tyytyväisyys yleisömääriin hankkeiden loppukyselyn perusteella

Hankkeiden tyytyväisyys yleisömääriin hankkeiden loppukyselyn perusteella 

Ohjelmahankkeet olivat yleisö- ja osallistujamääriinsä erittäin tyytyväisiä. Lähes 90 % arvioi määrän vastanneen tai ylittäneen odotukset.  

 

Lapset ja nuoret erityisasemassa 

Valtaosa noin 900 000 alle 15-vuotiaasta suomalaisesta osallistui Suomi 100 -juhlintaan vähintään erilaisissa teemaan liittyneissä juhlissa, näyttelyissä sekä oppituntien erityissisällöissä, joita järjestettiin vuonna 2017 runsaasti kaikissa Suomen kouluissa ja päiväkodeissa.

Koulujen ja päiväkotien itse tuottaman, koulukohtaisen ohjelman lisäksi viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan sisältyi yli 400 näille kohderyhmille suunnattua tai koululaisten ja päiväkotilasten itse toteuttamaa hanketta. Lapset mainittiin erityisenä kohderyhmänä yli 800 ohjelmahankkeen hakemuksissa.   

Suomi 100 julkaisi syksyllä 2016 yhteistyössä Opetushallituksen kanssa opettajille räätälöidyn Suomi 100 -oppaan kouluille ja oppilaitoksille, jossa esiteltiin nuorille ja lapsille suunnattuja juhlavuosihankkeita ja annettiin vinkkejä niiden hyödyntämisestä eri oppiaineissa.

Yhdessä koettua

Nuorten juhlavuosi

Ennakko-odotuksista poiketen Suomen satavuotisuus tuli tärkeäksi ennen kaikkea nuorille aikuisille. Tilastokeskuksen Suomi 100 -seurantatutkimuksen tuloksissa 15-24-vuotiaiden matka tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä juhlavuonna levinneeseen aktiivisuuteen ja tyytyväisyyteen oli yllättävää seurattavaa. Käännekohta koettiin vuonna 2016.  

Nuorten tietoisuus tulevasta satavuotisjuhlavuodesta oli vielä syyskuussa 2015 heikkoa: peräti 70 % ikäluokasta ei ollut lainkaan tietoinen tulevasta juhlavuodesta, kun taas eläkeiässä olevista tietoisia oli jo lähes 70 %. Vuoden päästä, syyskuussa 2016, kaikki ikäluokat olivat jo paljon tietoisempia juhlavuodesta, mutta 15-24-vuotiaiden ryhmässä tietoisuus oli kasvanut suhteellisesti eniten, lähes 60 prosenttiin. Syksyllä 2017 erot ikäryhmien välillä olivat tasoittuneet ja yleinen tietoisuus hipoi sataa prosenttia.  

Juhlavuoden syksyllä kaksi kolmesta suomalaisesta ilmoitti aikovansa viettää tulevaa Suomen satavuotissyntymäpäivää. Mielenkiintoista on, että innokkaimmin itsenäisyyspäivää aikoivat viettää 15-24-vuotiaat nuoret (80 %). Samassa mittauksessa lähes kolme neljästä suomalaisesta (70,6 %) kertoi olevansa tyytyväinen juhlavuoden ohjelmaan kokonaisuutena. Jälleen ikäluokista erottuivat 15-24-vuotiaat, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä. Sama tyytyväisyys havaittiin vielä viimeisessä, keväällä 2018 tehdyssä mittauksessa. 

Kuvaehdotus: kuvituskuva nuorista/nuorista aikuisista 

Ohjelma katsoi tulevaisuuteen, nykypäivään ja menneisyyteen 

Lasten ja nuorten merkitys Suomi 100 -ohjelman tekijä- ja kohderyhmänä korostui osin siksi, että juhlavuoden ajallisiksi painopisteiksi oli määritelty menneisyyden ja nykypäivän lisäksi myös tulevaisuus. Moni toimija otti ajalliset painopisteet vastaan myönteisesti ja ilahtuen – kyse ei ollutkaan ainoastaan historiaan tai sota-aikoihin keskittyvästä juhlavuosiohjelmasta, jota monet ennakkoarvioijat pitivät itsestään selvänä. 

Historialla oli silti vahva asema ohjelmakokonaisuudessa. Toteutuneesta ohjelmasta 62 % käsitteli pääasiassa menneisyyttä. Loput 40 % jakautui kutakuinkin tasan nykypäivän ja tulevaisuuden kesken. Juhlavuoden ohjelma tarjosi laajan kirjon erilaisia historia-aiheita ja vuoden aikana nousi esiin myös uusia näkemyksiä Suomen tarinasta. 

Yhdessä koettua

Nuorten visio Suomesta seuraavalle sadalle vuodelle 

Satakuntaliiton ideoima ja toteuttama 100visio-hanke kutsui Suomen koululuokat kirjoittamaan Suomelle uuden itsenäisyysjulistuksen eli vision seuraavasta sadasta vuodesta. Kilpailutöitä tuli ympäri Suomen yhteensä 151. Visioita tehtiin kirjoittamalla, videoimalla, valokuvaamalla, tanssimalla, piirtämällä ja askartelemalla.  

Kuva: Eduskunta / Hanne Salonen

Kilpailun voittaja ja kunniamaininnat julkistettiin Eduskuntatalossa 15. marraskuuta, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Palkinnot jakoivat eduskunnan puhemies Maria Lohela sekä 100vision valtakunnallisen raadin puheenjohtajana toiminut rouva Jenni Haukio. Voittajavisioksi valittiin Kuopion Lyseon lukion oppilaiden kirjoittama työ. Valintakriteereinä olivat muun muassa tekstin selkeä näkemys tulevaisuudesta sekä se, että teksti kestää aikaa ja puhuttelee sekä nuoria että aikuisia.

Monipuolinen ohjelmakokonaisuus – suomalaisen yhteiskunnan peili 2017

Sisällöllisen monimuotoisuuden näkökulmasta Suomi 100 -ohjelma onnistui erinomaisesti. Avoin hankehaku tuki vahvasti ajatusta, että ohjelma kaikessa moninaisuudessaan olisi samalla kuva vuoden 2017 suomalaisesta yhteiskunnasta – niin tekijöiden, kohderyhmien kuin sisältöjenkin näkökulmasta. 

 

Hankkeiden ensisijaisten toiminnanalojen jakautuminen hakemuksessa ilmoitetun mukaan

 Hankkeiden ensisijaisten toiminnanalojen jakautuminen hakemuksessa ilmoitetun mukaan

Hakemusten perusteella lähes puoletohjelmasta edusti ensisijaisesti taidetta ja kulttuuria ja lähes joka kuudes hanke yhteisöllistä toimintaa. Yhteiskunnallista toimintaa edusti 9 % hankkeista ja lähes saman verran myös tiedettä, tutkimusta ja koulutusta. Loput hankkeet edustivat melko tasaisesti urheilua ja liikuntaa, luontoa ja ympäristöä sekä ruokaa ja juomaa. Jako toiminnanaloihin on suuntaa antava, sillä monessa hankkeessa toiminta kosketti käytännössä useampaa alaa.  

Juhlavuoden ohjelman keskeinen ominaisuus oli näkökulmien, tekotapojen ja toimijoiden sopuisa rinnakkaiselo. Monimuotoisuus ja sisältöjen laaja kirjo ei juuri herättänyt kritiikkiä, sillä sen katsottiin sopivan hyvin nykyaikaisen juhlavuoden luonteeseen. Ohjelmassa pohdittiin satavuotiaan Suomen tarinaa, mutta tehtiin myös tekoja tulevaisuuden hyväksi. Suomen vahvuuksia esiteltiin ja edistettiin. Luonto ja suomalaisuus olivat monien hankkeiden innoittajia, ja matkan varrella syntyi myös uusia ilmiöitä – sukkien kutomisesta yhteislauluinnostukseen. Juhlavuosi toi urheiluhullut yhteen ja sai tanssijalan vipattamaan. Ohjelman kasvaessa oli mahdollista hahmottaa laajempia sisältökokonaisuuksia. Nämä tiivistettiin syksyllä 2015 kahdeksaksi sisältöalueeksi (kts. kuva).

Suomi 100:n nimissä tehtiin tuhansia tunteja hyviä tekoja ja annettiin lahjoja satavuotiaalle sankarille. Maailmalle vietiin suomalaista koulutusta, koodausta, kulttuuria – ja tietenkin saunomista. Sibelius soi ja eri maissa koettiin omannäköisiä Suomi 100 -huipentumia. 

Yhdessä koettua

Luonnon päivät - kaikkien aikojen luontojuhlat 

Luonto on ikiaikainen ja moderni hyvinvoinnin ympäristö. Suomessa se on ainutlaatuisten jokamiehenoikeuksien ansiosta myös kaikkien suomalaisten kansallisomaisuutta. Metsähallituksen Luonnon päivinä kuka tahansa saattoi juhlia luontoamme, osallistua tapahtumiin tai järjestää omansa. Neljä eri vuodenaikojen Luonnon päivää kutsui kokemaan, maistamaan ja tuntemaan luonnon lähipuistossa, metsässä, järvellä tai kansallispuistossa.   

Luonnon päivien tapahtumat toteutti lähes 70 organisaation muodostama kumppaniverkosto, jonka lisäksi oli mukana useita satoja paikallisesti toimivia yhdistyksiä. Kumppaniksi sai tulla mikä tahansa organisaatio, joka halusi antaa lahjan satavuotiaan Suomen luonnolle osallistumalla juhlintaan tapahtumien tai viestinnän kautta.  

Luonnon päivien tapahtumiin osallistui varovaisen arvion mukaan 300 000 ihmistä, moninkertaisesti tavoitetta enemmän. Lisäksi ne saivat huomattavan näkyvyyden perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Myös kansainvälinen media otti Luonnon päivät huomioon uutisoidessaan Suomen 100-vuotisjuhlinnasta.  

Talvisukelluksesta kesäyöhön rakastumiseen  

Ensimmäistä Luonnon päivää vietettiin 4.2.2017 teemalla  Sukella talveen. Päivän ohjelma koostui erilaisista talvisista aktiviteeteista. Päivän aikana talviuitiin, jumppapallogolfattiin, laskettiin mäkeä, hiihdettiin maailman suurimmassa hiihtokoulussa, tulisteltiin, yövyttiin ulkona, rakennettiin lumilinnoja- ja ukkoja, sekä pyöräiltiin yli järven selkien. Turvapaikanhakijat tutustuivat talveen ja pilkkimisen saloihin Pohjois-Savossa, ja Etelä-Karjalassa vanhukset vietiin palvelukodeistaan ulkoilemaan. Yli 200 tapahtumaa keräsivät noin 30 000 osallistujaa.  

 Toinen Luonnon päivä oli Villiinny keväästä 20.5. Teema kattoi niin urbaanit tapahtumat ja kaupunkiviljelyn, kuin Ravintolapäivän, villiyrtit, luonnon terveysvaikutukset ja linnunpöntöt. Suomen pituus maana toi omat haasteensa: kun etelässä oli shortsikeli, pohjoisessa käytiin lumikenkäretkellä. Tapahtumamäärä kasvoi edellisestä Luonnon päivästä 257 tapahtumaan, joihin osallistui noin 33 000 suomalaista. Osansa päivän onnistumiseen ja ihmisten aktivointiin antoi päivän säätila, joka oli kevään ja lähes koko kesän paras. 

Kolmas Luonnon päivä oli Rakastu kesäyöhön 17.6, jolloin avattiin myös Suomen 40. kansallispuisto Hossa. Ympäri Suomen järjestetyissä noin 300 tapahtumassa retkeiltiin luonnonkukkien tuoksussa, kalastettiin, nukuttiin yö ulkona metsähotellissa ja suunnistettiin Enossa. Samana päivänä vietettiin myös Vapapäivää, joka sai lähes 1 200 nuorta kalastajaa 32 lohikalakohteelle. Luonnon päivän tapahtumiin osallistui 51 000 suomalaista, jonka lisäksi noin 130 000 yöpyi ulkona kesäyössä. 

Neljäs Luonnon päivä toteutettiin  Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta. Se nosti luonnon juhlan uudelle, arvokkaalle tasolle. 55 000 ihmistä lähti yli 260 järjestettyyn luontotapahtumaan kuuntelemaan kuorojen laulua, retkeilemään, syömään yhdessä taivasalla ja juhlimaan luontoa. Yli 2 000 kuorolaista lauloi luonnon omissa konserttisaleissa.  

Kuva: Metsähallitus / Kalle Kataila

Maailman ensimmäinen liputuspäivä luonnolle 

Suomen luonnon päivänä 26.8. Suomesta tuli ensimmäinen maa maailmassa, joka liputti virallisesti luonnolleen. Kehotus liputtaa luonnolle oli tavoittanut suomalaiset hyvin: liput liehuivat niin virastojen, kuntien, taloyhtiöiden ja omakotitalojen pihoissa. Liputtamalla näytimme kansana, kuinka ylpeitä olemme luonnostamme.   

Luonnon päivät -hankkeen tavoitteena oli juhlia satavuotiaan Suomen luontoa sen ansaitsemalla tavalla ja saada aikaan muutos, jolla suomalaisista tehdään entistä onnellisempia ja terveempiä. Tavoite toteutui hyvin: Luonnon päivät tapahtumineen ovat innostaneet monet tottumattomat retkeilemään, ja ihmiset ovat löytäneet uusia tapoja luontoilla ja nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista. Pelkästään kansallispuistoissa vierailtiin vuonna 2017 yhteensä 3,1 miljoonaa kertaa, mikä kasvatti kansallispuistojen kävijämäärää kymmenellä prosentilla edellisestä vuodesta.