Koko Suomen juhla

Juhlavuodesta haluttiin alusta saakka koko Suomen juhla. Pinta-alaltaan suuren maan haasteena oli saada juhlavuoden tuntu ja tunnelma elämään jokaiseen kuntaan sekä synnyttää kaikkia suomalaisia yhdistäviä hetkiä ja elämyksiä. Suomi 100 -sihteeristön kanssa yhdessä työskennellyt alueverkosto mahdollisti juhlavuoden alueellisen tasapainoisuuden ja laajan leviämisen. 

Kuva: Jarkko Hänninen

Juhlavuosi toteutui luonnollisesti siellä, missä ihmiset olivat. Se oli yhteisten hetkien, jaettujen kokemusten, tekemisen ja osallistumisen juhlaa. Ohjelmahankkeista kaksi kolmasosaa eli noin 3 300 oli luonteeltaan paikallisia tai alueellisia. Nämä hankkeet olivat tärkeitä tuodessaan juhlavuoden lähelle kunkin omaa elinpiiriä ja tehdessään osallistumiskynnyksen matalaksi. Näiden lisäksi monet valtakunnalliset hankkeet ja Suomi 100 -konseptit levisivät laajasti eri puolille Suomea, mikä oli keskeistä yhdistävien juhlavuosihetkien ja -muistojen synnyttämisessä.

Juhlavuoden ohjelmaa oli käytännössä kaikkialla Suomessa. Alueellinen tasapaino toteutui Suomi 100 -ohjelmassa hyvin, mitä auttoi maakuntien ja kuuden suurimman kaupungin muodostama Suomi 100 –alueverkosto.

 

Osallistuminen maakunnittain

Osallistuminen_juhlavuoden_valmisteluihin_maakunnittain

Ylivoimaisesti eniten hankkeita toteutui Uudellamaalla, 18 % ohjelmasta. Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla oli hankkeita seuraavaksi eniten, kussakin 7–8 %. Kun ohjelmahankkeiden toteutumista maakunnissa tarkastellaan asukaslukuun suhteutettuna, olivat Keski-Pohjanmaa ja Kainuu ylivoimaisesti vahvimmat alueet, kun taas Uusimaa ja Pirkanmaa olivat heikoimmat.  

 

Tyytyväisyys juhlavuoteen maakunnittain 

Tyytyväisyys maakunnittain

Keski-Pohjanmaan sytyttänyt juhlavuosi-innostus näkyy myös Tilastokeskuksen tutkimuksessa: kysyttäessä suomalaisten tyytyväisyyttä juhlavuoden toteutukseen kokonaisuutena, vastaukset olivat erittäin myönteiset ympäri Suomea ilman suuria alueellisia eroja. Keski-Pohjanmaalla juhlavuoteen oltiin kuitenkin aivan poikkeuksellisen tyytyväisiä: peräti 100 % kyselyyn vastanneista oli juhlavuoteen melko tai erittäin tyytyväisiä. 

 

Kaikki Suomen kunnat ja kaupungit osallistuivat juhlavuoden toteutukseen. Monet niistä nimesivät koordinaattorin tai valmisteluryhmän huolehtimaan juhlavuosiohjelmasta, ja jotkut varautuivat vuoteen myös taloudellisin erityispanostuksin.

Erilaisten Suomi 100 -teemaisten tapahtumien, näyttelyiden ja muiden hankkeiden lisäksi monet kunnat ja kaupungit tekivät juhlavuoden kunniaksi juhlapäätöksiä tai -tekoja. Esimerkiksi Vantaa suojeli 124 hehtaaria metsää eri puolilta kaupunkia, ja Turku puolestaan teki juhlapäätöksen koskien muun muassa historian museon toteuttamista sekä Turku 2029 -säätiön perustamista. Espoo juhli Suomea sadalla kestävän kehityksen sitoumuksella, ja Oulun juhlapäätöksiin kuului muun muassa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 hakeminen.

Yhdessä koettua

Villasukat jokaiselle veteraanille

Oululaisen Jaana Willmanin ideasta lahjoittaa juhlavuoden kunniaksi villasukat kaikille sotiemme veteraaneille kasvoi Suomen rajat ylittänyt kampanja, johon osallistui tuhansia neulomisesta tai veteraanien auttamisesta innostunutta. Juhlan kunniaksi neulotut sukat olivat malliltaan ja väritykseltään erityisesti Suomen 100 -juhlavuotta varten suunniteltuja.   

Facebook-ryhmä Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta innosti ja kokosi eri-ikäisiä ihmisiä eri puolilta Suomea ja myös maailmalta osallistumaan neulomalla tai lankoja lahjoittamalla. Facebookista löytyi myös Juhlasukka-nimisen, tarkoitusta varten suunnitellun mallin ohjeet.   

Neulojat olivat kaikenikäisiä, kaukaisimmat osallistuivat kampanjaan Kanadasta asti. Jotkut neuloivat yhden sukkaparin, toiset kymmeniä. Tavoitteeseen päästiin ja vähintään 18 000 sukkaparia jaettiin veteraaneille vuoden 2017 aikana Suomen Sotaveteraaniliiton, Rintamaveteraaniliiton ja Sotainvalidien veljesliiton kautta. Myös järjestöihin kuulumattomat veteraanit pyrittiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan.  

Kuva: Suomi 100

Paikallisista juhlavuosikohtaamisista pysyviä jälkiä

Sekä alueverkoston toiminnassa että kunnissa nousivat esille samat ilmiöt ja tulokset kuin ohjelmahankkeissa ja yhteistyöyrityksissä: uudenlaiset yhdessä toimimisen mallit saivat juhlavuodesta vauhtia, ja Suomi 100 kokosi toimijoita poikkeuksellisen luontevasti yhteisen tekemisen ja asian ympärille.   

Juhlavuoden yhtenä tavoitteena oli jättää pysyviä muistikuvia ja luoda mahdollisuuksia omakohtaiseen kokemukseen ja elämykseen. Tässä tavoitteessa alueellisella toiminnalla ja paikallisuudella oli iso merkitys. Vaikka yhteistä kokemusta rakennetaan, vahvistetaan ja jaetaan yhä enemmän median ja erityisesti sosiaalisen median kautta, itse mukana oleminen ja tekeminen ovat kuitenkin vahvoja muistijäljen jättäjiä. Alueverkoston sekä kaupunkien ja kuntien rooli paikallisten kohtaamisten luomisessa oli juhlavuoden onnistumisen edellytys. 

Yhdessä koettua

Koko Suomi tanssi

Juhlavuoden kunniaksi koko Suomi kutsuttiin nauttimaan tanssin ilosta. Tanssin tiedotuskeskuksen koordinoimassa Koko Suomi tanssii -hankkeessa kehotettiin uskaltautumaan tanssiin yksin tai yhdessä ja osallistumaan tanssihaasteeseen. Koko Suomi tanssii -haasteen vastaanottaja valitsi yhden kuudesta tanssista, opetteli sen ja jakoi videona sosiaalisessa mediassa haastaen seuraavan mukaan.  

Johtajat ja joulupukki mukana  

Leikkimielinen tanssihaaste otettiin innolla vastaan, ja se kasvoi lumipallon lailla itsenäisyyden juhlavuoden yhdeksi ilmiöksi. Juhlavuoden aikana julkaistiin 1 935 tanssihaastevideota kaikkialta Suomesta ja kymmenestä muusta maasta. Kampanja tavoitti yhteensä yli 2,5 miljoonaa ihmistä sosiaalisessa mediassa, työpaikoilla, kouluissa, harrastusryhmissä ja erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomen. Tanssihaasteopetuksiin sekä kaikille avoimiin tapahtumiin osallistui vuoden aikana lähes 90 000 ihmistä.  

Tunnetuin tanssihaasteeseen osallistunut oli Joulupukki yhdessä tonttujensa kanssa. Tanssi valtasi myös työpaikat ja toi työhyvinvointia tuhansille suomalaisille. Helsingin kaupunginkanslia haastoi kaikki Suomen kunnat ja kaupungit mukaan kampanjaan.  

Ihmisiä yhdistävälle hyvän mielen kampanjalle oli tilaus  

Koko Suomi tanssii -hankkeen kaltaiselle, ihmisiä osallistavalle ja yhdistävälle hyvän mielen kampanjalle oli selvä tilaus. Tanssihaasteeseen osallistuminen oli helppo ja monelle mieleinen tapa tulla mukaan juhlavuoteen. Osallistujat ja seuraajat tunsivat olevansa mukana samassa tapahtumassa paikasta riippumatta ja Suomi 100 -juhlavuosi antoi tekemiselle arvokkaan kehyksen. Hanke toi myös esiin tanssin monia myönteisiä vaikutuksia ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin.  

Tanssihaaste jatkuu edelleen: viimeisimpänä tanssihaasteen vastaanotti Viro, joka jatkaa kampanjaa uusin tanssein Eesti Tantsib -nimellä osana Viron 100 -vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.