Sinivalkoinen viesti kantoi

Suomi 100 oli vuoden 2017 puheenaihe niin kahvipöydissä, kuin perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Juhlavuosi herätti tunteita, puhutti ja sai ihmiset osallistumaan läpi vuoden kaikissa kanavissa ja mediaympäristöissä.   

Juhlavuoden viestintä perustui verkostomaiseen työskentelyyn sekä laajaan dialogiin perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Painopiste oli kiinnostavan sisällön luomisessa ja jakamisessa, sekä kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien osallistamisessa viestintään.  

Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela
Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela

Viestinnän teemat ja volyymi etenivät juhlavuoden sykkeessä herättelystä merkityksenantoon ja iloiseen tapahtumien virtaan. Sitoutuneen verkoston mukana juhlavuoden viesti kertautui valtaviin kokonaismääriin. Käytännössä kaikki suomalaiset (98 %) olivat tietoisia itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta.   

Herätys – juhlavuosi on tulossa!

Valmisteluvaiheessa vuonna 2015 viestinnässä keskityttiin tietoisuuden herättämiseen. Laajassa sidosryhmätutkimuksessa haastateltiin avainvaikuttajia selvittäen heidän toiveitaan ja näkemyksiään tulevasta juhlavuodesta. Vuoden aikana tekeminen pääsi jo hyvään vauhtiin: keväällä avattu ohjelmahaku ja syksyllä avoinna ollut rahoitushaku olivat saaneet innokkaat liikkeelle, ja tietoisuuden renkaat levenivät yhä laajempiin piireihin. Alueellinen toiminta lisäsi tietoisuutta joka puolella Suomea.  

Loppusyksystä juhlavuosi oli saanut muodon, sanoituksen ja ilmeen, joka voitiin kertoa. Herättämisen vaihe huipentui media- ja yleisöviestinnän avaukseen itsenäisyyspäivän alla 2015. Ulostulossa luotiin perusta aihepiirin käsittelylle julkisuudessa ja sen sisältöön ja sanoitukseen panostettiin erityisesti.

Merkityksellinen kaikille

Vuonna 2016 kiinnostus juhlavuotta kohtaan alkoi selvästi kasvaa. Viestinnän keskiössä oli motivointi ja merkityksenanto. Verkostoa varustettiin viestimään juhlavuodesta sekä sisällöin että materiaalein. Juhlavuodelle rakennettiin yhteistä kaikupohjaa ja syvennettiin sen merkitystä.   

Keväällä 2016 järjestettiin sidosryhmätyöpajoja, joihin osallistui järjestöjen edustajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Näin tavoiteltiin verkostoituneiden tahojen huomiota juhlavuotta ja sen uudenlaista toteutusta kohtaan. Sihteeristön edustajat tapasivat vuoden 2015 ja 2016 aikana kaikkien valtakunnallisten sekä alueellisten päämedioiden toimitusten johtoa.

Kuva: Suomi100 / Juha Metso
Kuva: Suomi100 / Juha Metso

Merkityksenantoa syvennettiin kasvavalla ohjelmaviestinnällä, jossa esimerkkien ja tekijöiden kautta voitiin osoittaa juhlavuoden laajuus ja moninaisuus. Volyymin kasvaessa viestinnän resursointia vahvistettiin ja päivittäistä sisällöntuotantoa varten perustettiin ’Suomi 100 -uutishuone’. Artikkeleiden, videoiden, puheenvuorojen, uutiskirjeiden, somepäivitysten ja verkkosisältöjen virta vauhdittui. Viestintäkumppanin kanssa yhdessä muodostettu tiimi kasvoi noin 10 henkeen.   Viestinnällisesti tärkeä hetki oli syyskuussa 2016 Helsingissä pidetty media- ja sidosryhmätilaisuus ”Sata päivää juhlavuoden alkuun”. Ajankohdan merkitseminen ja konkreettinen lähtölaskenta lisäsivät selvästi tietoisuutta ja odotusarvoa tulevaa kohtaan. Media heräsi valmistelujen uutisointiin ja Suomi 100 -somekanavat vilkastuivat. Juhlavuosi alkoi näkyä jo horisontissa.  

Viestinnällisen vyöryn vuosi

Juhlavuosi käynnistyi onnistuneiden Suomi 100 -avajaisten ja siitä syntyneen huuman aallonharjalla ratsastaen. Sisällöllisen tasapainon varmistamiseksi ja kiinnostuksen ylläpitämiseksi juhlavuosi 2017 jaettiin viestinnällisesti kolmeen teemaan. Kevätkaudella tuotiin esiin Suomen vahvuuksia ja kesällä viestinnässä heittäydyttiin mukaan tuhansien tapahtumien iloiseen virtaan. Syksyllä käännettiin katseet kohti huipennusta tarkastellen satavuotiaan valtion historiaa, tarinoita ja tärkeitä vaiheita.  

Suomalaisille ja Suomen ystäville haluttiin tarjota osallistumisen kaikki muodot heti juhlavuoden alusta lähtien. Suomi 100 -avajaisten yhteydessä lanseerattiin Suomen kasvot -sovellus sekä pienyrityksille suunnattu ohjelma. Uudenvuoden Suomi 100 -avajaiset rikkoivat ennätyksiä tavoittavuudessa, seuraajamäärissä ja kiinnostavuudessa. Alkuvuoden runsas ja korkeatasoinen ohjelmatarjonta niin Suomessa kuin ulkomailla lisäsivät nostetta.  

Kuva: Suomi 100
Kuva: Suomi 100

Kevään edetessä viestinnässä nostettiin esiin suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia; demokratiaa, tasa-arvoa ja koulutusta sekä niihin liittyviä ohjelmasisältöjä.  Alkukesästä näyttävät, suuret ja poikkeukselliset yleisötapahtumat tarjosivat runsaasti osallistumisen ja itse kokemisen mahdollisuuksia.

Huikea tapahtumakesä huipentui elokuun lopussa Yhdessä-viikonloppuun, joka kokosi saman viestinnällisen sateenvarjon alle kymmenet tuhannet tapahtumat eri puolilla Suomea ja monissa maissa maailmalla. Samalla avattiin juhlavuoden syksy kohti satavuotiaan syntymäpäivää ja viestinnän volyymi kasvoi entisestään.  Seuraajamäärät ja tavoittavuus jatkoivat kasvuaan huipennukseen saakka. Viestinnässä pyrittiin vastaamaan alati lisääntyviin sidosryhmien tarpeisiin, tunnistaen mahdollisia kriisiaiheita ja ohjaten toteutusta laajalla rintamalla.

Juhlavuoden huipennuksen yhteyteen ajoittuivat koko projektin ainoat varsinaiset mediakampanjat verkossa ja televisiossa sekä kaupunkinäkyvyydet. Viestinnällistä painetta lisäsivät Suomi 100 -organisaation vastuut useassa itsenäisyyspäivän seudun päätapahtumassa. Huipennuksen hyökyaallon ja juhlavuoden kiitosten jälkeen kanavat hiljenivät ja Suomi 100 viestijänä siirtyi taka-alalle vuoden 2017 lopulla.