Suomea juhlittiin kuudella mantereella

Satavuotiasta Suomea juhlittiin yli sadassa maassa ja kaikilla kuudella mantereella. Suomi 100 herätti poikkeuksellisen laajaa kiinnostusta Suomea kohtaan, mikä näkyi kansainvälisen median, ohjelmatoimijoiden ja yleisöjen aktiivisuutena. Juhlavuosi todisti, kuinka Suomesta on sadassa vuodessa tullut laajasti arvostettu valtio.

Kuva: Suomen suurlähetystö, Brasilia

Juhlavuoden virallisen ohjelman osana Suomen ulkopuolella toteutettiin yli 500 hanketta ja tuhansia tapahtumia yli sadassa maassa. Tämän lisäksi Suomea juhlittiin maamme rajojen ulkopuolella lukuisin muin tapahtumin ja tilaisuuksin. Keskeisiä ohjelman toteuttajia olivat Suomen edustustot ja ulkosuomalaisyhteisöt.

Erilaisten Suomi 100 -aiheisten juhlien lisäksi ulkomailla toteutunut ohjelma perustui monipuolisesti suomalaiseen osaamiseen muun muassa koulutuksen, tasa-arvon, kiertotalouden sekä taiteen ja kulttuurin, erityisesti musiikin, elokuvan ja designin aloilta. Sauna nousi kansainvälisessä ohjelmassa myös erityiseen asemaan.   

Ulkoministeriön arvion mukaan Suomi 100 -juhlavuosi kasvatti Suomen näkyvyyden poikkeuksellisen laajaksi maailman mediassa vuonna 2017. Ruotsin, Viron ja Venäjän ohella Suomi oli näyttävästi esillä myös Yhdysvalloissa, Saksassa, Japanissa ja Iso-Britanniassa. Huippukohta mediaosumissa saavutettiin syntymäpäiväviikolla 2.–9.12.2017, jolloin kansainvälisiä verkkomedia-artikkeleita julkaistiin yli 2 600 kappaletta.  

 

Ulkomailla toteutuneen Suomi 100 -ohjelman jakautuminen eri maihin  

Ulkomailla toteutuneen Suomi 100 –ohjelman jakautuminen eri maihin

Ylivoimaisesti eniten Suomi 100 -ohjelmaa ulkomailla oli Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Myös Saksassa toteutettiin kymmenien hankkeiden kokonaisuus. Jos hankemäärät suhteutetaan maan asukaslukuun, Viron Suomi 100 -ohjelma oli runsain, ja myös Islanti ja Ruotsi sijoittuvat näin mitattuna korkealle.  

 

Suomen kansainvälisen profiilin vahvistamisesta tuli juhlavuoden toinen päätavoite kesällä 2015. Suomi 100 -ohjelman kansainvälisyyteen vaikutti osaltaan myös avoin hankehaku, joka mahdollisti viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan mukaan hakemisen suomen lisäksi ruotsiksi tai englanniksi ja mistä päin maailmaa tahansa. Hakemuksia saapuikin lukuisista eri maista.

Kansainvälisen Suomi 100 -valmistelun lähtökohtana oli varmistaa erityiset kohokohdat maakuvatyön kannalta tärkeillä painopistealueilla, joita olivat naapurimaat, muut pohjoismaat, Saksa, Iso-Britannia, Aasia ja Yhdysvallat.

Kuva: Suomi 100

Valtioneuvoston kanslia vahvisti kansainvälistä ohjelmaa järjestämällä kohdennetun valtionavustushaun ulkomailla toteutuvalle Suomi 100 -ohjelmalle keväällä 2016. Kesän 2016 aikana valmisteltiin yhteistyössä ulkoministeriön kanssa Suomi 100 -ohjelmatarjotin ulkomaille, joka oli suunnattu ulkosuomalaisyhteisöille ja muille toimijoille ulkomailla. Ohjelmatarjotin sisälsi esittelyt noin 30 sellaisesta hankkeesta, joiden toteutusmalli ulkomailla oli sekä tuotannollisesti että taloudellisesti mahdollisimman kevyt. Lisäksi opas tarjosi ohjeet, miten hankkeiden sisältöjä oli mahdollista hyödyntää ja käyttää ulkomailla esimerkiksi edustustojen tiloissa tai tapahtumissa. 

Ulkoministeriö ja edustustot tärkeässä roolissa

Ulkoministeriön ja Suomen edustustojen rooli itsenäisyyden juhlavuoden kansainvälisen toiminnan edistäjänä ja toteuttajana oli erityisen keskeinen. Ulkoministeriö nimesi syksyllä 2015 erityisen Suomi 100 -suurlähettilään, joka yhdessä 2–3 hengen tiimin kanssa vastasi ulkoministeriön juhlavuositoiminnasta yhteistyössä valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -sihteeristön kanssa.  

Juhlavuonna kaikki Suomen edustustot noin sadassa maassa järjestivät itsenäisyyspäivän yhteydessä Suomi 100 -juhlan tai vastaanoton, jotka toteutettiin korkeammalla profiililla kuin normaalivuoden itsenäisyysjuhlinta. Lisäksi edustustot toteuttivat vuoden aikana runsaasti muita Suomi 100 -hankkeita ja tapahtumia sekä osallistuivat aktiivisesti oman kohdemaansa muuhun Suomi 100 -ohjelmaan sekä viestinnällisesti että esimerkiksi yhteyksiä luomalla. Suurin edustustojen itse tuottamista juhlavuositapahtumista oli laaja STHLM/SUOMI-festivaali Tukholmassa.   

Juhlavuoteen liittyvät tapahtumat tarjosivat edustustoille tilaisuuden tavata paikallisia vaikuttajia ja luoda uusia kumppanuuksia suomalaisten ja paikallisten toimijoiden välillä. Suomen valtiojohdon vierailut ulkomailla kytkettiin myös useimmiten Suomi 100 -teemaan. 

Yhdessä koettua

Onnittelusadetta

Kansainvälisen toiminnan ohjenuoraksi luotiin yksinkertainen linjaus: Suomi asettuu juhlavuonnaan eturiviin ja keskelle – aivan kuten syntymäpäiväsankarin kuuluukin. Suomi sai vuonna 2017 vastaanottaa mittavan määrän onnitteluja, lahjoja ja muita kansainvälisiä huomionosoituksia. Monien mieliin painui etenkin Pohjoismaiden valtionpäämiesten historiallisesti ainutlaatuinen yhteinen onnitteluvierailu 1. kesäkuuta 2017. (Liite 11) 

Hienon kokonaisuuden muodostivat yli 20 maan valtiojohtajien julkaisemat onnitteluvideot satavuotiaalle Suomelle. Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden aloitti muistamisen omalla videotervehdyksellään heti vuoden 2017 alussa ja myös Saksan liittokansleri Angela Merkel lausui lämpimiä sanoja Suomesta. 

Tervehdyksiä tuli valtiojohtajien lisäksi monilta muiltakin tahoilta. Onnentoivotuksia pohjolaan lähettivät Yhdysvalloista muun muassa ohjaaja Steven Spielberg, näyttelijät Meryl Streep, Hugh Jackman ja Tom Hanks, myytinmurtaja Jamie Hyneman, talk show -isäntä Conan O’Brien sekä astronautti Tim Kopra.

Ulkosuomalaisille itsenäisyyden juhlavuoden merkitys oli erityisen suuri, ja vuosi innosti mukaan myös monet sellaiset, jotka eivät yleensä osallistu aktiivisesti suomalaisyhteisöjen toimintaan. 

Ulkosuomalaisyhteisöjä innosti mukaan juhlavuoden rakentamiseen Suomi 100 maailmalla -hanke, jota koordinoi Suomi-Seura yhteistyössä Kirkon ulkosuomalaistyön ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa.

Suomi-Seuran ulkosuomalaisparlamentin juhlaistunto kesäkuussa kokosi Suomeen ennätyssuuren osallistujajoukon: noin 300 osallistujaa 181 ulkosuomalaisyhteisöstä. Valtioneuvoston kanslia puolestaan kutsui yhdessä Helsingin kaupungin kanssa ulkosuomalaiset juhlistamaan itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta kakkukahvien merkeissä elokuussa.  

 

Järjestäjien arvioita Suomi 100 tilaisuuksista ulkomailla

Järjestäjien arvioita Suomi 100 tilaisuuksista ulkomailla

Suomi-Seuran kyselyyn³ vastanneet tahot olivat järjestäneet keskimäärin 6–7 Suomi 100 -tapahtumaa tai tilaisuutta. Yli 70 % vastaajista ilmoitti, että yleisömäärä näissä tapahtumissa oli suurempi kuin heidän järjestämissään tapahtumissa yleensä. Lähes 60 % kertoi ulkosuomalaisten osallistuneen normaalia aktiivisemmin, ja noin kolmannes median osallistumisen olleen normaalia runsaampaa.

 

Osallistuminen ulkosuomalaisyhteisöjen järjestämiin Suomi 100 -tilaisuuksiin

Osallistuminen ulkosuomalaisyhteisöjen järjestämiin Suomi 100 -tilaisuuksiin

³Suomi-Seuran helmi-maaliskuussa 2018 tekemä Suomi 100 -aiheinen kysely ulkosuomalaisille yhteisöille. Kyselyyn vastasi 145 tahoa, muun muassa Suomi-seuroja ja suomalaisia seurakuntia eri puolilla maailmaa. Näistä lähes kaikki olivat toteuttaneet Suomi 100 -aiheisia tapahtumia.

Yhdessä koettua

Kuudennen mantereen valloitus 

Lynx Adventure Antarctica -retkikunta saavutti ensimmäisenä maailmassa uuden vuorenhuipun Etelämantereella. Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan kuuluva suomalais-islantilainen neljän miehen Lynx Adventure Antarctica -retkikunta teki 4.1.2017 ensinousun Etelämantereella sijaitsevalle vuorelle. Mount Suomeksi nimetty vuori oli kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle.   

Etelämanner on maailman tuulisin, kylmin ja kuivin manner. Wohlthat-vuoristoketjussa sijaitsevan Mount Suomen huippu on 2598 metriä merenpinnan yläpuolella. Aikaa huipun tavoittamiseen ja laskuun takaisin leiriin kului yhteensä kymmenen tuntia. Retkikuntaan kuuluivat Pata Degerman, Pekka Ojanpää, Mika Listala ja Jón Ólafur Magnusson.   

Retkikunnan johtaja Pata Degerman Mount Suomen huipulla. Kuva: Lynx Adventure Antarctica
Retkikunnan johtaja Pata Degerman Mount Suomen huipulla. Kuva: Lynx Adventure Antarctica