Suomen matkailu kehittyi juhlavuonna

Suomen matkailuala oli nauttinut pitkästä kasvusta jo ennen itsenäisyyden juhlavuotta, mutta juhlavuonna luvut pomppasivat uudelle tasolle. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi keskimäärin 17 % vuoden 2017 aikana ja myös kotimaisen matkailun yöpymisissä tapahtui tilastollisesti merkitsevä nousu. Yhtenä kasvutekijänä voidaan pitää juhlavuoden tuomaa kansainvälistä näkyvyyttä, yleistä aktiivisuutta ja Suomi-kiinnostuksen lisääntymistä. 

Osana juhlavuoden vaikutusten arviointia tarkasteltiin myös matkailun kehittymistä. Turun yliopiston tutkijoiden Aki Koposen ja Jukka Vahlon selvitys sisälsi yleiset tilastolliset arviot koskien kotimaan matkailua sekä ulkomaalaisten matkailua Suomeen. Lisäksi arvioitiin Luminous-hankkeen matkailuvaikutuksia sekä itsenäisyyspäivän vaikutusta ravintolaliiketoimintaan.  

Suomi 100 -toiminnan suoranaisten matkailuvaikutusten selvittäminen on vaikeaa, koska yksityiset kansalaiset sekä organisaatiot ovat saattaneet omalla juhlavuoteen liittyvällä aktiivisuudellaan vaikuttaa myönteisesti matkailun kehitykseen. Suomen matkailuala on nauttinut pitkästä kasvusta jo ennen juhlavuotta, ja Visit Finlandin mukaan matkailun kasvu on jatkunut myös vuoden 2018 aikana.  

Kuva: Suomi100 / Suvi-Tuuli Kankaanpää
Kuva: Suomi100 / Suvi-Tuuli Kankaanpää

Riippumatta matkailun kasvun syistä ja juhlavuoden roolista siinä, matkailun kasvu vuonna 2017 on huomattava. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät merkittävästi edellisestä vuodesta. Aikavälillä 1/2015–12/2016 ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvoi keskimäärin noin prosentin, kun juhlavuoden aikana keskimääräinen kasvu oli 17 %. Myös kotimaisen matkailun yöpymisissä oli tilastollisesti merkitsevä kasvu vastaavalla ajalla. Juhlavuoden aikana matkojen pituudet eivät käytännössä kasvaneet. 

Jos oletetaan, että yöpymisten määrä vuonna 2017 olisi kehittynyt vuoden 2014–2016 lukujen mukaisesti, olisi kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä ollut noin 300 000 toteutunutta vähemmän ja vastaavasti ulkomaisten yöpymisiä liki miljoonan verran vähemmän. Rahallisesti Visit Finland arvioi matkailun kasvun olleen kokonaisuudessaan 500 miljoonan euron luokkaa (http://www.visitfinland.fi/studies/visit-finland-matkailijatutkimus-2017/). Juhlavuoden taloudellinen vaikutus matkailuun oli oletettavasti siten varsin merkittävä. Pääkaupunkiseudun rooli matkailukohteena vahvistui sekä kotimaan että ulkomaan matkailussa.

 

Yöpymisten määrän kasvu edellisestä vuodesta

Yritykset_Yopymisten_maaran_kasvu

 

Yhdessä koettua

Suomi 100 vilkastutti ravintolaelämää etenkin suurissa kaupungeissa 

Juhlavuoden yhtenä tavoitteena oli tuoda itsenäisyyspäivän juhlintaan uusi, iloisempi kulttuuri. Ravintoloitsijoille tehdystä kyselystä voidaan havaita tavoitteen toteutuneen ainakin osittain.  

Matkailu- ja ravintola-ala ry:n kanssa tehtyyn selvitykseen itsenäisyyspäivän vaikutuksesta ravintola-alaan vastasi yhteensä 19 ravintoloitsijaa. Yhtä valtakunnallisesti toimivaa ketjua lukuun ottamatta kyselyyn osallistuneiden toiminta keskittyi Uudellemaalle. Ravintoloilla oli yleensä enemmän kuin viisi toimipaikkaa ja ne työllistivät yli 50 työntekijää.

 Vastanneet arvioivat muun muassa itsenäisyyspäivän ajan myyntiä suhteessa keskimääräiseen viikonloppuun, aiempiin itsenäisyyspäiviin sekä Suomi 100 -brändin merkitystä liiketoiminnan kehitykselle koko juhlavuonna.  

Tulosten mukaan ravintoloiden myynti itsenäisyyspäivän aikoihin oli tavanomaista viikonloppua suurempi ja merkittävästi aiempia itsenäisyyspäiviä suurempaa. Suomi 100 -juhlavuodella ja siihen liittyvällä näkyvyydellä arvioitiin olleen kokonaisuutena merkittävä vaikutus yrityksen liiketoiminnan kehitykselle.  

Ravintola-alalla nähdään itsenäisyyspäivän aatolle oma paikkansa suomalaisten juhlakalenterissa. Alan toimijat odottavat itsenäisyyspäivän aaton juhlinnan lisääntyvän tulevaisuudessa. Kasvua odotetaan erityisesti suurissa kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa. Tulevaisuus näyttää ilmiön pysyvyyden ja mahdollisen leviämisen