Valtiollinen juhlavuosi

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta juhlittiin kaikkien yhteisenä kansanjuhlana. Lähtökohtaisesti kyseessä oli kuitenkin valtiollinen juhla: itsenäinen Suomen valtio täytti sata vuotta. Valtionjohto ja valtion muut toimijat eduskunnasta ministeriöihin osallistuivat monin tavoin juhlavuoteen.

Kuva: Eduskunta / Hanne Salonen
Kuva: Eduskunta / Hanne Salonen

Eduskunta juhli yhdessä kansalaisten kanssa  

Eduskunnan juhlavuodessa vaalittiin perinteitä ja luotiin uusia. Juhlavuosi näkyi niin kansainvälisessä yhteistyössä kuin kotimaassa, sekä erityisesti eduskunnan eri toimielinten, kuten valiokuntien toiminnassa. Eduskunta osallistui itsenäisyyden juhlavuoteen tuottamalla Suomessa ja ulkomailla yli seitsemänkymmentä Suomi 100 -tapahtumaa. Moni tapahtuma asettui osaksi eduskunnan pitkää juhlaperinnejatkumoa ja samalla luotiin perustaa myös uusille perinteille. Kansalaisille suunnatut tapahtumat saivat hyvän vastaanoton.  

Itsenäisyyden juhlavuosi käynnistyi eduskunnassa jo tammikuussa, kun kansanedustajat tekivät lähes 600 kouluvierailua Kansanedustajat kouluissa -hankkeen tiimoilta. Elokuussa kansanedustajat puolestaan tekivät 200 päiväkotikäyntiä. Molemmille odotukset ylittäneille tapahtumille on luvassa jatkoa.   

Syysistuntokauden alussa eduskunta pääsi takaisin vanhaan arvokiinteistöönsä, kun Eduskuntatalon peruskorjaus valmistui. Juhlavuoden näkökulmasta tapahtuma oli tärkeä, koska Eduskuntatalo rakennettiin aikoinaan itsenäisyyden monumentiksi. Juhlavuosi huipentui eduskunnassa 5.12.2017 pidettyyn juhlaistuntoon, jossa eduskunta päätti rahoittaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiötä (ITLA).

Tasavallan presidentin vilkas vuosi  

Suomi 100 -juhlavuosi näkyi läpi vuoden monipuolisesti ja vahvasti tasavallan presidentin Sauli Niinistön ohjelmassa, joka sisälsi esimerkiksi vierailut kaikissa Manner-Suomen maakunnissa ja Ahvenanmaalla. Maakuntamatkoja tehtiin yhteensä 15. Myös presidentin puoliso rouva Jenni Haukio osallistui juhlavuoden viettoon aktiivisesti muun muassa osallistumalla useille maakuntamatkoille sekä kansainvälisiin tilaisuuksiin. 

Presidenttipari isännöi juhlavuoden aikana ja sen kunniaksi lukuisia ulkomaisia arvovieraita, esimerkiksi Viron, Kiinan kansantasavallan, Venäjän, Italian ja Puolan presidenttejä, Japanin pääministeriä sekä Cambridgen herttua Williamia. Tasavallan presidentin ja puolison ohjelma ulottui myös ulkomaille. Presidenttipari osallistui Suomi 100 -juhlallisuuksiin ja tilaisuuksiin muun muassa Tukholmassa, Tallinnassa, Washingtonissa ja Minneapolisissa.   

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia / Matti Porre
Kuva: Tasavallan presidentin kanslia / Matti Porre

Juhlavuoden kunniaksi tasavallan presidentti antoi 13 juhlavuoteen liittyvää tervehdystä ja suojeli 14 juhlavuoden tapahtumaa. Presidenttiparin onnittelukirje 100-vuotiaille toimitettiin yli 500:lle vuoden 2017 aikana 100 vuotta tai yli 100 vuotta täyttäneelle suomalaiselle. Syksyllä Sotaveteraaniliiton veteraanijäsenet saivat presidenttiparin allekirjoittaman kunniakirjan liiton järjestämillä henkilökohtaisilla vierailuilla. 

Myös nuorempia suomalaisia muistettiin: presidenttiparin onnittelukirje ja Marttaliiton vauvapaketti toimitettiin 152:lle itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 Suomessa syntyneelle lapselle. Tasavallan presidentin maaliskuussa avaamaan #kannustusryhmä-kampanjaan liittyen jaettiin vuoden 2017 aikana sadan euron Suomi 100 -kannustusstipendit sadalle oppilasryhmälle, jotka olivat omalla toiminnallaan vähentäneet kiusaamista ja toimineet erityisen kannustavasti toisia kohtaan.  

Juhlavuoden erityisohjelmaan liittyi myös suuren suosion saanut Presidentinlinnan avoimet ovet -tapahtuma toukokuussa sekä Kultarannan kesäajan veistosnäyttely, johon oli koottu veistos tai veistosryhmä itsenäisyyden jokaiselta vuosikymmeneltä.  

Tasavallan presidentin ja puolison juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivään ja sen aattoon. Sauli Niinistö lausui juhlan avaussanat ja osallistui Suomen lipun nostamiseen Helsingin kauppatorilla aattona 5.12. Samaan aikaan myös presidentinlinna valaistiin sinivalkoiseksi. Itsenäisyyspäivän illan perinteinen vastaanotto toteutettiin Suomi 100 Yhdessä -teemalla. Vastaanottoa seurasi television välityksellä ennätysyleisö. 

Ylipäällikön päiväkäsky annettiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 ja huipentui toteamukseen: ’Suomi on paras maa suomalaisille ja puolustamisen arvoinen tänään ja huomenna. Kohottakaamme kolminkertainen eläköön-huuto satavuotiaalle Suomelle – Eläköön! Eläköön! Eläköön!’   

Entiset presidentit juhlavuodessa 

Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Lauri Heikkinen
Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Lauri Heikkinen

Myös aiemmat presidentit olivat näkyvästi mukana juhlavuoden ohjelmassa. Jo edesmenneet olivat esillä ohjelmahankkeiden aiheina, esimerkiksi näyttelyissä tai dokumenteissa.   

Presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari osallistuivat aktiivisesti erilaisten juhlavuosihankkeiden toteutukseen. Martti Ahtisaaren 80-vuotisjuhlat osuivat samaan vuoteen, minkä kunniaksi toukokuussa järjestettiin Wisdom wanted -seminaari osana Suomi 100 -ohjelmaa.

Presidentti Mauno Koiviston kuolema 12.5.2017 ja valtiolliset hautajaiset 25.5. koskettivat suomalaisia syvästi. Itsenäisyyden satavuotisuus näkyi hautajaisissa ja ne myös liitettiin ihmisten mielissä vahvasti juhlavuoteen – olihan Koivisto yksi itsenäisen Suomen keskeisistä valtiomiehistä ja hänen elämäntarinansa heijasteli vahvasti koko Suomen tarinaa.  

Pääministeri johti suunnittelua ja toteutusta 

Valtioneuvoston kanslia oli juhlavuoden järjestelyjen polttopisteessä, sillä juhlavuoden suunnittelu ja toteutus oli sen vastuulla ja Suomi 100 -sihteeristö kuului kanslian organisaatioon. Lisäksi kanslia toteutti useita omia juhlavuosihankkeita. Suomi 100 oli läsnä päivittäisessä virkamiestyössä läpi vuoden.   

Valtioneuvosto osallistui näkyvästi valtionhallinnon yhteiseen avointen ovien päivään elokuussa. Juhlavuoden huipentuessa järjestettiin 4.12. Finlandia-talolla koko valtioneuvoston kaikkien ministeriöiden yhteinen Suomi 100 -juhla, johon osallistui yli 3 100 valtiohallinnon virkamiestä pääministeri Juha Sipilän isännöimänä. Juhlavuoden huipennus loisti myös näyttävänä sinivalkoisena valaistuksena valtioneuvoston linnan julkisivussa.  

Pääministeri Juha Sipilä toimi Suomi 100 -valtuuskunnan puheenjohtajana. Hänen johtamansa lähes 70-henkinen valtuuskunta määritti juhlavuoden yleiset päälinjat ja hyväksyi keskeiset teemat. Valtuuskunnassa olivat edustettuina laajasti yhteiskunnan eri tahot. Valtuuskunnan puheenjohtajana Juha Sipilä kannusti eri toimijoita tuottamaan aktiivisesti ohjelmasisältöjä juhlavuoteen ja osallistumaan satavuotiaan Suomen juhlintaan yhdessä-teeman hengessä. Pääministerinä Sipilä isännöi tai osallistui lähes 40:een Suomi 100 -tilaisuuteen eri puolilla maata.

Juhlavuoden kunniaksi valtioneuvoston kanslia julkisti Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon. Se jaetaan joka toinen vuosi kansainvälisen tasa-arvon edistämiseksi ja tasa-arvo keskustelun tukemiseksi. Palkinto on suuruudeltaan 150 000 euroa ja se jaetaan henkilölle tai toimijalle, joka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti merkittävällä tavalla. Palkinnon saaja nimeää avustuskohteen, joka vahvistaa naisten asemaa ja palkintorahat lahjoitetaan tuolle avustuskohteelle. Ensimmäisenä palkinto jaettiin Saksan liittokansleri Angela Merkelille maaliskuussa 2018. Kanslia avasi juhlavuonna Suomen hallitusten naisministereitä esittelevän laajan Suomen naisministerit -verkkopalvelun.

Valtioneuvoston vilkkaan vuoden huipensi marras-joulukuun vaihteen juhlaviikko, joka alkoi talvisodan kansallisen muistomerkin paljastuksella Helsingin Kasarmitorilla. Oulussa pääministeri isännöi yhdessä Oulun kaupungin kanssa valtakunnallista Suomi 100 -juhlaa.

Valtioneuvosto kokoontui pääministerin johdolla juhlaistuntoon 4.12, jolloin tuli kuluneeksi tasan sata vuotta Suomen senaatin kansalle osoittamasta itsenäisyysjulistuksesta. Pääministeri Sipilä avasi myös Kansallisarkiston Pro Finlandia -näyttelyn ja osallistui eduskunnan juhlaistuntoon 5.12.

Yhdessä koettua

Valtioneuvoston avoin juhlaistunto Tulevaisuuden Valtiopäivillä 

Tulevaisuuden Valtiopäivät kokosi kansalaiset, päättäjät ja asiantuntijat torstaina 4. toukokuuta Porvooseen. Suomen itsenäisyyden sadan vuoden yhtäjaksoisen demokratian jatkoksi etsittiin uusia muotoja demokratian toteutumiselle ja kansalaisten kuulemiselle.  

Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila
Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila

Porvoossa tehtiin myös valtioneuvoston historiaa, kun Suomen hallitus kokoontui ensimmäistä kertaa sataan vuoteen yleisölle avoimeen valtioneuvoston istuntoon sekä hallituksen neuvotteluun. Raha-asiainvaliokunnan istunnon ja yleisistunnon jälkeen pidettiin hallituksen neuvottelu, jonka teemana oli suomalaisen demokratian kehittäminen.

Ministeriöt innostuivat yhdessä tekemiseen 

Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela
Kuva: Suomi 100 / Leena Koskela

Suomen ministeriöt tekivät juhlavuoden aikana laajaa yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Juhlavuosi antoi mahdollisuuden avata ministeriöiden tekemää työtä laajemmalle yleisölle ja yhdessä-teema rohkaisi osallisuuden toteuttamista myös sellaisissa hankkeissa tai projekteissa, joihin sitä ei oltu aikaisemmin liitetty. Samalla voimistui yhteinen ylpeyden tunne suomalaisen yhteiskunnan toimivuudesta, asemasta ja arvostuksesta. 

Kukin ministeriö laati valtioneuvoston yhteisen juhlavuosisuunnitelman rinnalle oman toteutussuunnitelman. Ministeriöt järjestivät Suomi 100 -teemaisia tapahtumia sekä kohdennetuille sidosryhmille että suurelle yleisölle. Ministerit vierailivat vuoden aikana sadoissa Suomi 100 -tapahtumissa ja -tilaisuuksissa ympäri Suomea ja ulkomailla. Vierailuja oli kaikissa maakunnissa ja ne koostuivat niin pienistä yksittäisistä hankkeiden avajaistilaisuuksista, paneelikeskusteluista kuin virallisista juhlavuoden tilaisuuksista. Suomi 100 -sihteeristö kirjasi vuoden 2017 aikana yli 300 ministeriosallistumista.  

Ministeriöillä oli vuoden aikana myös yhteisiä toteutuksia, kuten laaja ohjelmakokonaisuus SuomiAreenalla heinäkuussa ja avoimet ovet -tapahtuma elokuun lopussa Yhdessä-viikonloppuna. Kaikkiaan ministeriöt olivat mukana sadoissa juhlavuoden tapahtumissa, tilaisuuksissa ja teoissa.  

Yhdessä koettua

Valtioneuvoston avoimet ovet kiinnostivat yleisöä

Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila
Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila

Valtioneuvoston kanslia osallistui elokuun lopussa Yhdessä-viikonlopun tapahtumiin avoimin ovin. Päivä saavutti suuren suosion ja kaikkiaan lähes 3 000 kansalaista tutustui valtioneuvoston linnaan, Säätytaloon, juhlahuoneistoon (Smolna) ja Arppeanumiin (hallinnon rakennus).  

Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua tilojen historiaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. Pääministeri Juha Sipilä oli yleisön tavattavissa omassa työhuoneessaan Valtioneuvoston Linnassa ja virkamiehet kertoivat työtehtävistään ja -urastaan.  

Säätytalossa näyttelijöiden esittämät historialliset hahmot sadan vuoden takaa johdattelivat yleisöä itsenäistymisen alkuhetkiin. Esillä oli myös harvinainen kokoelma Suomen itsenäisyyden tunnustamista koskevia asiakirjoja ulkoministeriön arkistosta. Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa kävijät tutustuivat muun muassa Albert Edelfeldtin muotokuviin ja valtiohoitaja Carl Gustaf Mannerheimin työhuoneeseen.