Yhteiset hetket rytmittivät juhlavuotta

Satavuotiasta Suomea juhlittiin läpi vuoden kaikkialla Suomessa. Tapahtumalliset kohokohdat ja sisältöteemat rytmittivät juhlavuotta. Ohjelmavirta käynnistyi avajaisista uuden vuoden aattona ja jatkui voimistuen kohti ennätyksellisen vilkasta tapahtumakesää ja elokuun lopun Yhdessä-viikonloppua. Juhlavuosi huipentui syksyllä sadan päivän jaksoon ja joulukuun alussa Suomen syntymäpäiväviikkoon. 

Kuva: Suomi 100 / Markku Lempinen
Kuva: Suomi 100 / Markku Lempinen

Suomi 100 -avajaiset – rakettilaukaus juhlavuoteen 

Satavuotiaan Suomen itsenäisyyden juhlavuosi käynnistettiin näyttävästi eri puolilla maata uudenvuodenaattona 31.12.2016. Päätapahtuma, Suomi 100 -avajaiset, järjestettiin Helsingin Töölönlahdella ja Kansalaistorilla, missä koko päivän kestänyt kansanjuhla huipentui vuoden alkamiseen ja keskiyön upeaan ilotulitukseen. 

Avajaisten merkitys tunnistettiin kriittiseksi koko juhlavuoden onnistumisen kannalta. Lähtölaukauksen tavoitteena oli luoda juhlavuoden alkuun vaikuttava, yhdessä-teemaa ja ainutkertaisuutta ilmentänyt elämys. Tapahtuman teemaksi nostettiin iloinen juhlinta, uuden vuosisadan bileet, jolla haluttiin madaltaa osallistumisen kynnystä ja viestiä juhlavuoden luonteesta. Avajaiset esitteli aiemmista juhlavuosista poikkeavan, iloisen ja helposti lähestyttävän Suomi 100 -tunnelman.

Päivän kestäneen ohjelman järjestivät yhteistyössä Suomi 100, Helsingin kaupunki, Yle, valtioneuvoston kanslia sekä alueen kymmenet kulttuurilaitokset ja muut toimijat. Lisäksi tehtiin yhteistyötä Helsingin poliisin, HSL:n ja VR:n kanssa. Yhteensä avajaistapahtumaa oli toteuttamassa noin tuhat eri organisaatioiden työntekijää tai esiintyjää.  

Historiallinen hetki, historialliset puitteet

Avajaistapahtuman paikan valinnalla haluttiin korostaa juhlavuoden erityisyyttä. Tapahtuma otti uudella tavalla haltuun Helsingin Töölönlahden ja Kansalaistorin alueen sekä valtasi Mannerheimintien yleisön käyttöön.

Kellon ympäri kestäneessä kaupunkitapahtumassa oli tarjolla koko perheelle sopivaa ohjelmaa, elämyksiä sekä festivaalitunnelmaa. Alueelle rakennettiin kolme ulkolavaa, joista suuri Kansalaistorin lava oli 16 metriä korkea. Päivän aikana oli ohjelmaa alueen kulttuuri- ja liikuntapaikoissa, toreilla ja ravintoloissa. Katutanssien ja päälavan ohjelman vuoksi Mannerheimintie suljettiin illan ajaksi liikenteeltä Kiasman ja Kansallisoopperan väliltä, mikä oli ainutkertainen ja vaativa operaatio.  

Avajaisten ohjelma rakennettiin juhlavuoden tavoitteiden pohjalta. Tarkoituksena oli luoda lämminhenkinen yhteinen tapahtuma, jonka viesti Suomesta olisi positiivinen, rohkea ja moderni. Helsingin perinteisestä uuden vuoden vastaanotosta luovuttiin ja luotiin kokonaan uusi konsepti.  

Illan huipentanut kolmituntinen ohjelma Kansalaistorilla koostui ennakkoon kuvatuista videotarinoista sekä musiikin, sirkuksen ja muiden taiteenlajien kokonaisuudesta. Ohjelmassa nähtiin yhteensä yli 300 esiintyjää, mukana Suomen eturivin muusikoita, laulajia ja näyttelijöitä. Juhlavuoden avaussanat lausui juhlavuoden valtuuskunnan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä.  

Keskiyön hetken huipensi dj-legenda Daruden klassikko Sandstorm. Samaan aikaan Töölönlahdelta lennätetty suuri ilotulitus käynnisti Suomen itsenäisyyden juhlavuoden.   

Avajaisten osallistujamäärä ylitti odotukset. Illan huipennukseen ennakoitiin saapuvan yleisöä jonkin verran tavanomaista uudenvuoden vastaanottoa suurempi määrä, noin 30 000 - 35 000 ihmistä. Vuoden vaihtuessa Kansalaistorilla ja Töölönlahdella väkeä oli kuitenkin paljon enemmän, sillä peräti 100 000 ihmistä oli kokoontunut yhteen avaamaan juhlavuotta. Koko päivän aikana eri ohjelmiin osallistui yli 130 000 ihmistä.  

Väkimäärästä huolimatta tapahtumapäivä sujui mainioissa tunnelmissa ja ilman häiriöitä. Viranomaisten ja kävijöiden palaute oli lähes yksinomaan positiivista. Päivän aikana tapahtumia eri pisteissä järjestäneet toimijat raportoivat niin ikään suurista kävijäluvuista ja hyvästä tunnelmasta.  

Kaikkien yhteinen vuosi vauhtiin

Viestinnän rooli tapahtuman toteutuksessa oli keskeinen. Tavoitteena oli kasvattaa yhteisöllistä tunnetta, edesauttaa tapahtuman turvallista läpivientiä ja vahvistaa juhlavuoden brändiä: yhdessä – koko vuoden – koko Suomessa. 

Avajaiset saivat odotettua laajemman huomion. Median ennakkojutut virittivät tunnelman ja tapahtumapäivänä aiheesta uutisoitiin läpi vuorokauden. Yli 95 % uutisoinnista oli sävyltään positiivista tai neutraalia. Ilta kokosi yhteen suomalaiset ja Suomen ystävät paitsi paikan päällä myös median välityksellä. Ylen suoria lähetyksiä avajaisista seurasi televisiossa ja Yle Areenassa parhaimmillaan satojatuhansia katsojia enemmän kuin tavanomaista vuodenvaihteen lähetystä. Tapahtuma saavutti myös laajaa kansainvälistä medianäkyvyyttä ja avajaisia seurattiin ympäri maailmaa, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.   

Sosiaalisessa mediassa juhlavuoden avajaiset saavutti niin ikään huomattavan yleisön. Erityisesti ulkosuomalaiset osallistuivat aktiivisesti ja ihastunein toivotuksin Suomen juhlintaan. Suomi 100:n Facebook-sisällöt tavoittivat noin kaksi miljoonaa käyttäjää yli 40 eri maassa ja juhlavuoden verkkosivuston Avajaiset-osiossa vierailtiin yhteensä lähes 300 000 kertaa.

Yhdessä-viikonloppu huipensi tapahtumakesän

Juhlavuoden elokuun viimeiseen viikonloppuun, 25.–27.8., ajoittui erityisen paljon eri toimijoiden järjestämää Suomi 100 -ohjelmaa niin Suomessa kuin maailmallakin. Samaan aikaan juhlavuodessa käynnistyi sadan päivän jakso kohti joulukuussa koittavaa satavuotissyntymäpäivää. Kesän päätös nimettiin Yhdessä-viikonlopuksi, ja siitä muodostui tapahtumallisesti ja viestinnällisesti yksi juhlavuoden avainhetkistä.   

Ajankohdan ohjelma muodostui valtakunnallisten hankkeiden, paikallisten toimijoiden ja alueverkoston rakentamista tapahtumista. Mukana oli myös merkittäviä kansainvälisiä ohjelmakokonaisuuksia.

 

Kuva: Johan Hagström
Kuva: Johan Hagström

Yhdessä-viikonlopun aikana satavuotiasta Suomea juhlittiin saman teeman alla kuudella eri mantereella, ja tapahtumat keräsivät satojatuhansia osallistujia eri puolilla maailmaa. Ohjelma oli erittäin monimuotoista. Suomesta tuli ensimmäinen maa, joka liputti virallisesti luonnolle, valtionhallinnon laitokset avasivat ovensa yleisölle ja läpi Suomen järjestettiin erilaisia kylä- ja kaupunkitapahtumia.   

Kymmenissä maissa nautittiin yhdessä illallista Suomen kunniaksi, pöytiä avoimen taivaan alle katettiin muun muassa Pietarissa, Kölnissä, Buenos Airesissa, Kuala Lumpurissa ja Tokiossa. Satavuotiaan Suomen juhlat ulottuivat myös Ruotsiin, missä vietettiin suurta STHLM/SUOMI-kaupunkifestivaalia Tukholman Kungsträdgårdenissa. 

Viikonlopun viestintä toteutettiin yhteistyössä ohjelmahankkeiden kanssa. Suomi 100 -organisaatio loi ajankohdan ympärille yhteisen viestinnän viitekehyksen, johon ohjelmaa järjestävät tahot saattoivat kytkeä oman viestinsä. Suomi 100 -brändi antoi toimijoiden viestille lisää voimaa ja kiinnostavuutta.