Juhlavuoden talous

Juhlavuoden talouden tarkastelussa on kaksi näkökulmaa: valtion Suomi 100 -projektille myöntämän määrärahan käyttö eli juhlavuoden budjetti ja toisaalta arvio koko Suomi 100 -juhlavuoden taloudellisesta panostuksesta huomioiden kaikki juhlavuoden toteuttajat. Suurin osa Suomi 100 -juhlavuoden määrärahoista kohdistui ohjelmatoimintaan.

Suomi 100 -juhlavuoden projektille kohdennettiin erillinen määräraha valtion tulo- ja menoarviosta. Kokonaisbudjetti vuosille 2013–2018 oli yhteensä 19 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 hankkeen käynnistämiseen ja valmisteluun oli varattu viiden miljoonan euron määräraha. Vuonna 2015 tehtiin päätös hankkeen 19 miljoonan euron kokonaismäärärahasta hankkeen valtuuskunnan ja hallituksen hyväksymän strategian ja toteutusmallin pohjalta. Määrärahojen käytöstä päätti valtioneuvoston kanslia. Toteutunut määrärahan käyttö vuosina 2013–2018 oli 18 miljoonaa euroa.

 

Suomi 100 -juhlavuoden budjetin jakautuminen

Suomi 100-juhlavuoden budjetin toteutuminen ja jakautuminen

Suomi 100 -hankkeen budjetista 60 % kohdentui ohjelmatyöhön. Budjetti jakautui kolmeen pääluokkaan: ohjelmatyöhön, viestintään ja markkinointiin sekä operointiin ja hallinnollisiin kuluihin.

 

Taimesta kasvoi puu – ohjelman taloudellinen toteutuminen 

Suomi 100 –budjetista 60 % eli 11,5 miljoonaa euroa kohdennettiin ohjelmavalmisteluun. Toteutunut ohjelmabudjetin käyttö oli 10,9 miljoonaa euroa. Sillä avustettiin valtakunnallisia ja kansainvälisiä hankkeita sekä toteutettiin alueellista ohjelmavalmistelua ja toteutettiin Suomi 100 -sihteeristön omat ja tilaustuotannot sekä muu ohjelmavalmistelu.

Valtionavustuksia maksettiin Suomi 100 -tukiohjelmasta yhteensä 6,5 miljoonaa euroa 145 ohjelmahankkeelle. Valtion sisällä määrärahan käyttöoikeuden siirroilla tuettiin 11 hanketta yhteensä 350 000 eurolla. Valtioneuvoston kanslian keskimääräinen rahoitusosuus näissä 156 avustetussa hankkeessa oli 16 %.

Ohjelmabudjetista 1,8 miljoonaa euroa kohdentui muuhun ohjelmaan, kuten ohjelman valmisteluun, omiin tuotantoihin ja yhteistyöhankkeisiin ohjelmakokonaisuutta täydentävien hankkeiden kanssa. Juhlavuoden avajaisiin kohdentui ohjelmabudjetista noin 7 %, Suomen syntymäpäiväviikon tapahtumiin lähes 13 % ja kansainväliseen ohjelmaan noin 10 %. 

 

Suomi 100 -ohjelmabudjetin 10,9 miljoonaa euroa jakautuminen

Suomi 100 -ohjelmabudjetin miljoonaa euroa jakautuminen

 

Suomi 100 tuki alueellista ohjelmavalmistelua myöntämällä alueverkostolle valtionavustuksia. Haettavana oli yhteensä 2,25 miljoonaa euroa vuosille 2016 ja 2017.

Useimmat alueet järjestivät vuosien 2016–2017 aikana Suomi 100 -aluetukien hakuja ohjelmaan liitetyille hankkeille. Kullakin alueella oli avustuksille omat kriteerinsä, arviointiprosessinsa sekä aikataulunsa. Valtioneuvoston kanslia edellytti, että avustettavat hankkeet olivat osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa.

Ohjelmavalmistelun lähtökohtana oli, että valtaosa hankkeista toteutetaan muulla kuin Suomi 100 -rahoituksella, esimerkiksi erilaisten säätiöiden ja rahastojen tuella tai kohdentamalla toimijoiden perusrahoitusta juhlavuosiaiheiseen toimintaan.

Ohjelmahankkeiden loppukyselyn perusteella Suomi 100 -ohjelman toteutukseen on arvioitu käytetyn vähintään 400 miljoonaa euroa. Ohjelmahankkeiden ilmoittamiin toteutuneisiin kustannuksiin ei sisälly juhlavuoden nimissä toteutettuja infra- ja rakennushankkeita. Juhlavuoden ohjelma kasvoi siis taloudelliselta volyymiltaan ainakin 36-kertaiseksi suhteessa valtioneuvoston kanslian ohjelmabudjettiin. 

Juhlavuoden hankkeista 3,1 % sai valtionavustusta valtioneuvoston kanslialta ja 15 % Suomi 100 -aluetukena alueverkoston kautta. Näiden yhteissumma oli 8,6 miljoonaa euroa. Juhlavuoden taloudellisen kokonaisuuden arviointi on vaikeaa, koska toteutustapa perustui vahvasti omaehtoiseen tekemiseen, verkostojen toimintaan ja erilaisten toimijoiden yhdistämiseen. Käytännössä juhlavuoden toteutunut budjetti on kaikkien juhlavuoden toimijoiden käyttämien resurssien yhteenlaskettu summa. Sen mittaluokka on varovaisesti arvioiden useita satoja miljoonia euroja.

Taloudellisen kokonaisuuden tarkasteluun on syytä liittää myös kaikki se Suomi 100 -juhlavuoden synnyttämä aktiivisuus, joka ei hahmotu virallisen ohjelman kautta. Myös taloudellisesta näkökulmasta arvioiden on joka tapauksessa perusteltua puhua Suomen kaikkien aikojen suurimmasta valtiollisesta juhlavuodesta.