Organisaation voima verkostoissa

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden toteuttamisesta vastasi valtioneuvoston kanslia. Virallisen organisaation ytimen muodostivat Suomi 100 -sihteeristö, -hallitus ja -valtuuskunta sekä valtakunnallinen alueverkosto. Todellinen organisaatio oli merkittävästi laajempi.

Valtioneuvoston kansliassa työskenteli vuosina 2013–2018 Suomi 100 -sihteeristö, jolla oli kolme päätehtävää: Suomi 100 -juhlavuosihankkeen organisointi ja hallinnointi, ohjelmakokonaisuuden rakentaminen ja ohjaaminen sekä viestintä. Sihteeristön työtä johti Suomi 100 -pääsihteeri.

Sihteeristön tehtävänä oli luoda hallituksen ja valtuuskunnan ohjauksessa Suomen juhlavuoden toteutuksen konsepti sekä toimintatavat ja mallit käytännön toteuttamiseen. Työ oli poikkeuksellisen laajan sidosryhmäverkoston rakentamista ja ylläpitoa sekä jatkuvaa, uusien yhdessä tekemisen muotojen kehittämistä ja löytämistä.

Suomi 100 -sihteeristö oli kokoansa suurempi asiakaspalvelun, sidosryhmätyön sekä juhlavuoteen liittyvän käytännön tekemisen hermokeskus. Työskentely oli yhtä aikaa suunnitelmallista ja reaktiivista sekä usein erittäin hektistä. Sihteeristöstä muodostui juhlavuoden tietotoimisto ja toiminnan polttopiste, jonka toimitiloissa Helsingin Kirkkokadulla kävi palavereissa ja tapaamisissa useita tuhansia juhlavuosiverkoston toimijoita.

Kuva: Kalle Kataila

Suomi 100 -hallitus ja valtuuskunta viitoittivat suuntaa

Suomi 100 -hallitus ohjasi sihteeristön työtä. Säännöllisesti kokoontuvaan hallitukseen kuului puheenjohtaja ja 11 jäsentä yhteiskunnan eri aloilta. Puheenjohtajana toimi pääministerin valtiosihteeri. Suomi 100 -hallitus vastasi juhlavuoden toimeenpanosta ja ohjauksesta valitun strategian mukaisesti. Vuosien 2013–2018 aikana hallitus piti yhteensä 48 kokousta.

Asetuspäätöksen mukaisesti juhlavuoden yleisistä linjauksista päätti Suomi 100 -valtuuskunta  hallituksen valmistelun mukaisesti. Valtuuskunnassa oli edustettuna 70 suomalaisen yhteiskunnan keskeistä organisaatiota ja se kokoontui toimikautensa aikana yhteensä kuusi kertaa. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi pääministeri, varapuheenjohtajana valtiovarainministeri ja sihteerinä Suomi 100 -pääsihteeri.

Suomi 100 -aluekoordinaattorit innostivat ja yhdistivät 

Juhlavuoden jalkauttamiseksi koko Suomeen valtioneuvoston kanslia perusti Suomi 100 -alueverkoston, jonka merkitys muodostui erittäin tärkeäksi. Alueellinen valmistelutyö käynnistyi syyskuussa 2015 ja Suomi 100 -alueverkosto aloitti toimintansa keväällä 2016.

Alueverkosto muodostettiin maakuntien liitoista (19) ja kuudesta suurimmasta kaupungista, ja sen tehtävänä oli vastata juhlavuoden alueellisesta koordinoinnista ja viestinnästä. Kullekin alueelle nimetty Suomi 100 -aluekoordinaattori työskenteli joko kaupunkiorganisaation tai maakuntaliiton palveluksessa. Aluekoordinaattoreiden lisäksi monet kunnat nimesivät oman Suomi 100 -yhteyshenkilön. 

Aluekoordinaattorit neuvoivat, innostivat ja kannustivat paikallisia toimijoita mukaan Suomi 100 -ohjelman rakentamiseen. He vastasivat Suomi 100 -näkyvyydestä, materiaaleista ja mediatyöstä alueillaan. Alueverkostolla oli tärkeä rooli myös valtakunnallisten Suomi 100 -konseptien ja siten koko Suomea yhdistäneiden hetkien toteuttamisessa aluetasolla.

Kuva: Suomi 100

Ministeriöryhmä kokosi valtiontoimijoita yhteen

Valtion eri toimijoiden viestinnän edustajat tai juhlavuosihankkeeseen nimetyt yhteyshenkilöt kokoontuivat säännöllisesti Suomi 100 -ministeriöryhmässä. Ministeriöryhmään kuului edustaja kaikista ministeriöistä, oikeuskanslerin virastosta, eduskunnasta, tasavallan presidentin kansliasta ja valtioneuvoston kansliasta.

Ministeriöryhmässä jaettiin tietoa eri hallinnonalojen Suomi 100 -hankkeista ja suunniteltiin yhteistyöhankkeita. Lisäksi ryhmällä oli tärkeä rooli eri valtiontoimijoiden yhteisen juhlavuoden kokemuksen ja yleisen viestinnän rakentamisessa.

Ulkomailla tapahtuvaa Suomi 100 -toimintaa koordinoivat ulkoministeriö ja edustustot eri maissa. Ohjelmatyön puitteissa Suomi 100 -toimintaa oli yli sadassa maassa kaikilla kuudella mantereella. Virallisen organisaation lisäksi ulkomailla tapahtuvaa toimintaa edistivät aktiivisesti monissa maissa paikalliset Suomi-Seurat.

Voimaa verkostoista 

Yhdessä-teema loi luontevan perustan toteuttaa juhlavuosi verkostoihin perustuvana toimintana. Tähän ohjasi myös tehtävän laajuus ja juhlavuodelle asetetut tavoitteet. Juhlavuosihankkeen kokonaisuuteen nähden rajalliset resurssit korostivat verkostomaisen toimintatavan arvoa ja merkitystä.  

Valmiin, ylhäältä johdetun ohjelman tai kampanjan sijaan avaimet toteutukseen päätettiin antaa jokaisen omiin käsiin. Suomen satavuotisjuhlavuodesta tulisi suomalaisten itsensä tekemä ja näköinen. Juhlavuosiorganisaatio otti itselleen palvelutehtävän luoda viitekehys ja alusta yhteiselle toteutukselle. Tämä oli julkishallinnossa ja perinteisten merkkivuosien ketjussa poikkeuksellinen valinta. Siihen sisältyi myös tietoinen riski – kukaan ei tiennyt, millainen Suomen historiallisesta juhlavuodesta lopulta tulee. 

Tämän valinnan myötä oli jo alkuvaiheista lähtien tärkeää saada toimintaan mukaan yhteiskunnan koko kirjo. Sihteeristöltä ja hallitukselta paljon jalkatyötä vaatinut tunnustelukierros ennakoi hyvää. Suomalainen demokratiaan, talkooperinteeseen ja yhdistystoimintaan nojaava kansalaisyhteiskunta oli valmis ottamaan haasteen vastaan. Juhlavuosihankkeen verkostoon kiinnittyi suuri määrä toimijoita maakunnista, järjestömaailmasta, kunnista, valtionhallinnosta, mediasta, yrityksistä ja elinkeinoelämästä. Myös yksityiset tunnetut vaikuttajat osoittivat kiinnostusta juhlavuotta kohtaan ja olivat valmiita osallistumaan, kun heitä lähestyttiin. Kanava omaan toimintaan avautui useimmille toimijoille ohjelmatoiminnan käynnistyessä keväällä 2015. 

Verkostomaiseen toimintaan perustuva hanke vaatii erityisen paljon viestinnältä. Yhdenmukaisen, aktiivisen ja vuorovaikutukseen perustuvan viestinnän tärkeys ymmärrettiin heti alkuvaiheessa ja viestintä nostettiin ohjelmatoiminnan rinnalle juhlavuoden toiseksi kivijalaksi.

Yrityksille oma osallistumisen muoto

Yhdessä-teeman mukaisesti myös yritykset ja elinkeinoelämä haluttiin mukaan juhlavuoden tekemiseen. Tätä varten tarvittiin avoimen ohjelmatoiminnan rinnalle kaupallisille toimijoille suunnattu osallistumisen muoto. Ensimmäistä kertaa Suomen valtiollisten merkkivuosien historiassa yritysten mukaantulolle luotiin strategia ja toimintamalli. Suomi 100 -kumppanuuden kautta yrityksille tarjottiin mahdollisuus edistää yhteiskunnallista hyvinvointia yhdessä-teeman mukaisesti. 

Suomi 100 -yritysohjelma toteutettiin kahdessa vaiheessa. Vuonna 2016 toteutetulle laajemman yritysyhteistyön mallille toi jatkoa vuoden 2017 alussa pienyrityksille räätälöity osallistumisen muoto. Lisäksi Suomi 100 -ohjelmassa oli lukuisia yritysten toteuttamia sisältöhankkeita ja monet yritykset olivat myös yhteistyökumppaneina tukemassa ohjelmahankkeita. 

Ensimmäinen, laajemman Suomi 100 -yrityskumppanuuden ohjelma käynnistettiin alkuvuodesta 2016. Siinä yritys ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -hanke sopivat yhdessä siitä, miten yritys olisi mukana itsenäisyyden juhlavuodessa erilaisten tekojen ja osallistumisen kautta sekä mahdollisesti myös tuotteillaan ja palveluillaan.

Vuoden 2017 alussa toteutettiin toinen, pienyrityksille suunnattu osallistumisen muoto. 100 hyvää Suomesta -ohjelmassa haettiin sadan pienyrityksen tuotetta tai palvelua juhlistamaan satavuotiasta Suomea. 100 hyvää Suomesta toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin, Suomalaisen työn liiton kanssa ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa.

Yhteistä kaikille juhlavuoden kumppaniyrityksille ja niiden Suomi 100 -tuotteille ja palveluille oli tausta, tarina tai yhteiskunnallinen teko, joka perusteli valinnan osaksi itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Mukana ollut yritys sai käyttää Suomi 100 -tunnusta sovituissa tuotteissa ja palveluissa, omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan.

Yrityskumppanuudet kasvoivat merkittäväksi osaksi juhlavuoden valtakunnallista toteuttamista ja yritykset olivat omalta osaltaan luomassa näkyvyyttä koko juhlavuodelle. Vuosina 2016–2017 Suomi 100 -sihteeristössä työskenteli yritysyhteistyöhön keskittynyt vastuuhenkilö.