Tehtävä satavuotiaalle Suomelle

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden toteutustapa ja ilmiöksi asti kasvanut laajuus eivät syntyneet sattumalta. Niiden takana olivat kunnianhimoiset tavoitteet, valtava määrä innostuneiden ihmisten määrätietoista työtä sekä onnistuneita valintoja.

Suomen satavuotisen itsenäisyyden merkitys kansallisena merkkivuotena tiedostettiin jo kauan ennen valmistelun alkua. Itsenäisyyden tasavuosia on Suomessa perinteisesti vietetty tavanomaista juhlallisemmin. Erityisesti Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuosi 1967 ja 75-vuotisjuhlavuosi 1992 huomioitiin laajasti.

Varsinainen työ alkoi vuonna 2011, kun valtioneuvoston kanslia asetti Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden valmistelua suunnittelevan työryhmän. Se jätti muistionsa vuonna 2012. Työryhmä toivoi juhlavuoden muun muassa suuntautuvan historian ohella myös tulevaisuuteen ja korostavan kansalaisten osallistumista.

Valtioneuvoston kanslia teki asettamispäätöksen Suomi 100 -hankkeen perustamisesta vuonna 2013. Päätöksen mukaan Suomi 100 -hankkeen tuli synnyttää mukaansatempaava ja kiinnostava juhlavuosi, joka korostaa suomalaista kansanvaltaisuutta, ihmisarvon loukkaamattomuutta, yksilön vapautta ja oikeuksia sekä edistää oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta yhteiskunnassa. Juhlavuoden tuli lisätä yhteistä ymmärrystä Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä, suomalaisuuden merkityksestä nykypäivänä, sekä kansakunnan tulevaisuudesta.

Pelkät juhlatapahtumat ja tilaisuudet eivät riittäisi, vaan itsenäisyyden juhlavuonna haluttiin saada aikaan enemmän, jopa pysyviä vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Aiempaa laajempi lähestymistapa nosti myös vaatimukset itsenäisyyden juhlavuoden toteutuksesta toiselle tasolle. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlahankkeelle asetetut tavoitteet olivat monimuotoiset ja haastavat.

Juhlavuodelle asetettiin aiemmista juhlavuosista poikkeava organisaatio. Laaja-alainen juhlavuoden valtuuskunta kokosi yhteen yhteiskunnan keskeiset toimijat, mutta sen lisäksi muodostettiin pienempi Suomi 100 -hallitus. Tiivisti työskennellyt hallitus toimi asiantuntijaelimenä, joka ohjasi juhlavuoden valmisteluja. Juhlavuoden suunnittelua ja toteutusta varten valtioneuvoston kansliaan muodostettiin oma organisaatio, pääsihteerin johtama sihteeristö.

Juhlavuoden valmisteluun ja toteutukseen osoitettiin määrärahat valtion budjetista. Suunnitteluvaiheessa vuosina 2011–2014 juhlavuoden kokonaisbudjetiksi varattiin viisi miljoonaa euroa. Juhlavuoden strategia ja tavoitteet hyväksyttiin loppuvuodesta 2014 ja juhlavuoden kokonaisbudjetiksi vuosiksi 2013–2018 vahvistettiin 19 miljoonaa euroa.

Juhlavuoden tavoitteiden asettamisessa näkyi halu toiminnan monipuolisuuteen, ihmisten osallistamiseen sekä aikaperspektiivillä kolmeen suuntaan katsominen: menneisyys – nykyisyys – tulevaisuus. Suunnittelun edetessä juhlavuoden tavoitteet ja toteutustapa kiteytyivät lopulta yhteen sanaan, teemaksi yhdessä. Tämä juhlavuoden hallituksessa syntynyt teema osoittautui hankkeen edetessä ratkaisevan tärkeäksi ja onnistuneeksi valinnaksi.

Millaiseen Suomeen juhlavuotta alettiin rakentaa?

Suomessa vietettyihin merkkivuosiin on perinteisesti liittynyt voimakas historiapainotus, joka luonnollisesti leimasi odotuksia myös satavuotisuuden juhlinnalle. Satavuotisjuhlavuotta valtioneuvoston kanslian alaisuudessa valmistellut Suomi 100 -organisaatio halusi tietoisesti päivittää perinteisen käsityksen itsenäisyyden juhlinnasta. Voisiko arvokkaan itsenäisyyspäivän vieton rinnalle syntyä myös iloisia, kaikkia puhuttelevia juhlinnan muotoja? Miten kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät saataisiin mukaan?

Juhlavuoden viestin ja tavoitteiden laajempi esittely käynnistyi vuonna 2014. Viestinnällinen ympäristö ja yhteiskunnallinen ilmapiiri olivat vaikeita. Suomea koetteli monivuotinen taloudellinen taantuma ja usko tulevaisuuteen horjui. Syksyllä 2015 voimakkaasti kasvanut maahanmuutto kärjisti yhteiskunnallista keskustelua nopeasti. Suomen kansallissymbolien, lipun ja leijonan, käytöstä käytiin ajoittain kiivasta väittelyä. Itsenäisyyden juhlinnan merkityksestä ja tarkoituksesta esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä.

Jälkikäteen tarkasteltuna vuosien 2014-2015 alavireinen yhteiskunnallinen tunnelma loi maaperää juhlavuoden ajatuksille. Suomi 100 -viestissä oli positiivinen sävy, se nosti toiminnallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen. Suomi 100 -organisaatio oli uusi toimija, jolla oli lupa tuoda keskusteluun avauksia, näkökulmia ja uusia sävyjä. Suomi 100 -sihteeristö rakensi johdonmukaisesti myönteistä ja avointa viestiä Suomesta, ja sen tehtävänä oli ravistaa suomalaiset ja Suomen ystävät toimintaan. Ratkaisu oli rohkea, mutta se osoittautui onnistuneeksi.

Teemaksi yhdessä

Suomi 100 -juhlavuoden keskeisin strateginen valinta ja ratkaisu oli juhlavuoden teema: yhdessä. Sen taustalla oli vahva näkemys itsenäisyyden satavuotisuudesta yhteisenä, kokoavana ja vahvistavana kokemuksena. Tämä ajattelu kiteytyi yhdessä-teemaksi keväällä 2014.  

Yhdessä-teeman voimana oli alusta saakka tunne omaan aikaansa sopivan juhlavuoden rakentamisesta, lämminhenkisyydestä ja uuden versoamisesta. Yleinen odotus kansallisten juhlavuosien rakentamisesta sisälsi mielikuvatasolla valtionkomiteoita, tilausteoksia ja pönötysjuhlia. Tähän maisemaan tuotuna yhdessä-teema sai kuulijat syttymään ja jopa helpottumaan.  

Vaikka teema osoittautui alusta asti ajassa liikkuvaksi ja puhuttelevaksi, kesti aikaa ennen kuin sen sisällöt täsmentyivät lopullisiin muotoihinsa. Juhlavuoden edetessä yhdessä-teeman merkitys syveni ja laajeni, ja Suomi 100 -organisaatio otti sen ohjenuorakseen kaikessa tekemisessä. Teeman erottamattomaksi osaksi muotoutui myöhemmin juhlavuoden päätavoitteeksi määritelty yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntyminen. 

Kaikille toimijoille avoimen ohjelmahaun käynnistyminen keväällä 2015 teki yhdessä-teeman konkreettiseksi ja loi kanavan teeman mukaiselle toiminnalle. Avoimen ohjelmahaun ja muun juhlainnostuksen myötä suomalaiset ja Suomen ystävät keksivät mitä moninaisimpia sisältöjä yhdessä-teemalle. Teema laveana ja monenlaisia mahdollisuuksia tarjoavana kesti hienosti tulkintojen laajan kirjon. 

Yhdessä-teema vahvisti ihmisten tunnetta oman osallistumisen mahdollisuudesta sekä tässä ajassa elävän juhlavuoden vieton arvostamisesta ja tärkeydestä. Yhdessä määritteli myös kohderyhmän: juhlavuosi oli kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien yhteinen. Juhlinnan kohteena oli paitsi Suomi itsenäisenä valtiona, myös arvoyhteisönä. Tämän yhteisön edustamiin arvoihin, kuten tasa-arvoon, demokratiaan ja sananvapauteen voi kuka tahansa liittyä taustaan katsomatta. Suurin haaste ja mittari olivat yhdessä-teeman lunastaminen ihmisten mielissä. Miten suomalaiset tekevät juhlavuoden ja miten he sen kokevat? 

Näköalapaikka Suomeen ja suomalaisuuteen 

Suomi 100 -juhlavuonna haluttiin korostaa kaikkien näkökulmien merkitystä ja arvoa Suomen tarinassa. Avoin lähtökohta haluttiin viestiä vahvasti ulospäin etenkin hankkeen alkuvaiheessa, jolloin tulevaan juhlavuoteen kohdistui monia ennakkokäsityksiä. Samalla haluttiin osoittaa, että juhlavuosi ei ole kenenkään ’oma’ vaan kaikkien yhteinen. Niin ikään juhlavuosi katsoisi ajassa kolmeen suuntaan: historiaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.  

Ajankohdan ainutlaatuisuuden ja merkittävyyden korostamiseksi juhlavuotta päätettiin viettää mahdollisimman laajasti: koko vuoden, koko Suomessa ja myös maailmalla. Satavuotias Suomi on juhlan arvoinen ja kaikenlainen juhlinta olisi tervetullutta läpi vuoden. Nämä linjaukset vaikuttivat esimerkiksi ratkaisuun panostaa voimakkaasti juhlavuoden avaukseen uutena vuotena 2017. Ensimmäisten hetkien merkitys tunnistettiin keskeiseksi koko juhlavuoden onnistumisen ja tunnelman kannalta, avaus loisi sykkeen koko vuoteen. 

Juhlavuosihankkeen vaiheet

Juhlavuosihankkeessa oli kolme eri vaihetta, jotka etenivät osin limittäin: suunnittelu- ja valmisteluvaihe 2015–2016, aktiivinen toteutusvaihe syksystä 2016 vuoden 2017 loppuun ja juhlavuoden päättymisen jälkeinen raportointi- ja arviointivaihe vuoden 2018 syksyyn asti.

 

Juhlavuosihankkeen eri vaiheisiin muodostettiin erityisiä kohokohtia, joiden avulla lisättiin tietoisuutta juhlavuodesta, ylläpidettiin kiinnostusta ja kasvatettiin intensiteettiä kohti huipennusta eli itsenäisyyspäivän juhlaviikkoa vuonna 2017. Kohokohtiin kytkettiin voimakas viestinnällinen panostus.

Varsinainen juhlavuosi 2017 jakautui teemallisiin jaksoihin. Jaksoista muodostui punainen lanka ja tarina, jotka kumuloituivat kokonaiskokemukseksi.

  1. Vuodenvaihde 2016–2017: Vuoden käynnistys – kaikkien juhlavuosi alkaa
  2. Tammikuu–huhtikuu: Yhteinen Suomi – kansakunnan vahvuudet
  3. Toukokuu–elokuu: Suomen kesä 2017 – tapahtumien ja elämysten virta
  4. Syyskuu–marraskuu: Sata päivää sataan – satavuotiaan Suomen vaiheet ja historian hetket
  5. Joulukuu: Itsenäisyyden juhlaviikko – juhlavuosi huipentuu

Mielikuvallisesti tärkeä valinta oli tapa puhua juhlavuodesta lämpimästi, arkisesti ja ’samalta silmänkorkeudelta’. Virallisuuden välttäminen loi rentoutta ja teki juhlavuoden helpommin lähestyttäväksi. Sisällöllisesti keskeinen oivallus oli, että juhlavuoden yhteydessä kerrotaan hyviä uutisia Suomesta. Hyviä uutisia riitti, kun lähtökohdaksi otettiin sopiva mittakaava tai vaikkapa historiallinen perspektiivi. Suomen kehitys itsenäisyyden aikana ja nykyinen asema maailman kehittyneimpien valtioiden joukossa rakensivat uskottavaa juhlavuoden tarinaa.

Suunnittelussa juhlavuotta tarkasteltiin myös brändinä. Lähtökohdista ja yhdessä-teemasta käsin juhlavuoden brändi kiteytyi neljään asiaan: mukaan kutsuva, iloinen, ajanmukainen ja terveen ylpeä. Yhdessä-teema sekä tapa kertoa juhlavuodesta tarkoin valitulla sävyllä ja sisällöillä taittoivat ennakkoluuloja, yllättivät monet myönteisesti ja tempaisivat mukaan tekemiseen.